Suomessa on noin tuhat hautausmaata. Hautausmaista ei ole kaikenkattavaa ”virallista”, valtakunnallista luetteloa.
Yleisesti hautausmaalla tarkoitetaan historiallisella ajalla vainajien hautaamista varten perustettua ja merkittyä aluetta. Kirkon yhteydessä olevaa hautausmaata kutsutaan kirkkotarhaksi tai kirkkomaaksi. Kirkon lattian tai kirkkotilan alla olevaa aluetta ei pidetä hautausmaana. Kirkon lattian alle hautaamista alettiin karttaa 1700-luvulla hygieniasyistä ja se kiellettiin 1770-luvulla, ja kielto ulotettiin Vanhan Suomen alueelle asti 1822.
Luettelossa on nykyisiä Suomessa olevia hautausmaita. Luettelossa ei ole pieniä yksityisiä, yhden suvun tai perheen käyttöön perustettuja hautausmaita. Luettelossa ei myöskään ole Suomen sisällissodan joukkohautoja eikä arkeologisia kalmistoja.
Luettelo Luettelo käsittää hautausmaat sijaintikunnittain. Luetteloissa on yhteensä noin 1370 hautausmaata (tilanne 29.3.2026). valtaosa hautausmaista (noin 79 prosenttia) on evankelis-luterilaisten seurakuntien aktiivikäytössä olevia hautausmaita ja pääsääntöisesti kussakin kunnassa on oma, vain sen kunnan alueella toimiva seurakunta. Ortodoksisia hautausmaita on noin viisi prosenttia kokonaismäärästä. osa sotien 1918, 1939–1940, 1941–1944 ja 1944–1945 sankarihautausmaista on perustettu erilleen seurakunnan hautausmaasta, ne on merkitty erikseen; näitä luettelossa on noin 130 kpl. luettelossa on myös evankelisluterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien aktiivikäytöstä poistuneita hautausmaita, jotka on useimmiten merkitty Maanmittauslaitoksen karttapalveluun hautausmaiksi asianmukaisin karttamerkinnöin. Kyseiset hautausmaat voivat olla hoidettuja museohautausmaita tai ne voivat olla metsittyneitä. Yleensä niissä on näkyvillä tyypillisiä hautausmaan elementtejä kuten hautamuistomerkkejä, aita tai kyseisen hautausmaan muistomerkki, -laatta tai opaste. Kaupungeissa aktiivikäytöstä poistuneita hautausmaita hoidetaan usein puistoina; niissä on vielä jäljellä hautamuistomerkkejä ja muita rakenteita, jotka eivät ole tavanomaisia puistokalusteita; näistä esimerkinä Helsingin Vanha kirkkopuisto. Luettelossa on myös Kuopion Piispanpuisto, jossa ei ole hautamuistomerkkejä.
Osaluettelot Teknisistä syistä luettelo on viidessä osassa. Kukin osaluettelo sisältää kolmen tai neljän maakunnan hautausmaat aakkosjärjestyksessä kuntien nimen ja hautausmaan nimen mukaan. Luetteloissa on yhteensä 1372 hautausmaata (12.9.2026).
Luettelo Etelä-Suomen hautausmaista Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien hautausmaat yhteensä 241 hautausmaata (12.9.2026) Luettelo Itä-Suomen hautausmaista Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien hautausmaat yhteensä 327 hautausmaata (12.9.2026) Luettelo Lounais-Suomen hautausmaista Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien hautausmaat yhteensä 296 hautausmaata (12.9.2026) Luettelo Länsi-Suomen hautausmaista Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien hautausmaat yhteensä 251 hautausmaata (12.9.2026) Luettelo Pohjois-Suomen hautausmaista Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien hautausmaat yhteensä 257 hautausmaata (12.9.2026)
Katso myös
Helsingin hautausmaat Luettelot Kouvolan, Kuopion, Rovaniemen, Salon ja Turun hautausmaista
Huomautuksia
Lähteet
Aiheesta muualla
hautausmaat