Johann Gerhard (1582–1637), oli saksalainen luterilainen teologi ja superintendentti.
Gerhard syntyi Quedlinburgissa 17. lokakuuta 1582. Viidentoista vuotiaana, vaarallisen sairauden aikana, hän tuli Totisesta kristillisyydestä-kirjan kirjoittajan Johann Arndtin henkilökohtaisen vaikutuksen piiriin ja päätti opiskella kirkollista uraa varten. Hän tuli Wittenbergin yliopistoon vuonna 1599 ja opiskeli ensin filosofiaa. Hän kävi myös teologian luennoilla, mutta sukulaisen saatua hänet vaihtamaan alaa hän opiskeli lääketiedettä kaksi vuotta. Vuonna 1603 hän kuitenkin jatkoi teologisia opintojaan Jenassa, ja seuraavana vuonna hän sai uuden sysäyksen J. W. Winckelmannilta (1551–1626) ja Balthasar Mentzeriltä (1565–1627) Marburgin yliopistossa. Valmistuttuaan ja alettuaan luennoida Jenan yliopistossa vuonna 1605, hän vuonna 1606 hyväksyi Coburgin herttuan Juhana Kasimirin kutsun Heldburgin superintendentiksi ja lukion johtajaksi; pian sen jälkeen hänestä tuli herttuakunnan yleissuperintendentti, jossa virassa hän osallistui käytännön kirkollisen elämän järjestämiseen vuoteen 1616 asti, jolloin hänestä tuli teologian professori Jenassa, jossa hän vietti loppuelämänsä. Täällä hän muodosti Johann Majorin ja Johann Himmelin kanssa "Trias Johannean". Vaikka Gerhard oli vielä suhteellisen nuori, häntä oli jo alettu pitää protestanttisen Saksan suurimpana elävänä teologina; aikakauden lukuisissa "disputaatioissa" hän oli aina päähenkilö, kun taas kaikissa julkisissa ja kotimaisissa uskontoa tai moraalia koskevissa kysymyksissä hänen neuvojaan haettiin laajalti. Tiettävästi hän oli saanut elämänsä aikana toistuvia kutsuja lähes kaikkiin Saksan yliopistoihin (esim. Giessen, Altdorf, Helmstädt, Jena, Wittenberg) sekä Ruotsin Upsalaan. Hän kuoli Jenassa 20. elokuuta 1637.1911 Encyclopædia Britannica/Gerhard, Johann
Teokset Hänen tuotantonsa on laaja, niin eksegeettisessä, poleemisessa, dogmaattisessa kuin käytännönkin teologiassa. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat Commentarius in harmoniam historiae evangelicae de passione Christi (1617), Comment. super priorem D. Petri epistolam (1641), sekä hänen kommentaarinsa ensimmäiseen Mooseksen kirjaan (1637) ja viidenteen Mooseksen kirjaan (1658). Poleemista teologiaa ovat Confessio catholica (1633–1637), laaja teos, joka pyrkii todistamaan Augsburgin tunnustuksen opin evankelista ja katolista luonnetta hyväksyttyjen roomalaiskatolisten kirjoittajien teoksista, ja Loci communes theologici (1610–1622), hänen tieteellisesti tärkein panoksensa, jossa luterilaisuudesta tehdään selkoa "nervose, solide, et copiose", tosiasiallisesti täydellä oppineisuudella, logiikan voimalla ja yksityiskohtien täsmällisyydellä, enemmän kuin mihin oltiin koskaan aiemmin pyritty. Meditationes sacrae (1606), teos, joka on nimenomaan omistettu kristilliseen hartaudenharjoitukseen, on painettu useaan otteeseen latinaksi ja se on käännetty useimmille Euroopan kielille, mukaan lukien kreikaksi.1911 Encyclopædia Britannica/Gerhard, Johann
Teoksia suomeksi
Lähteet
Kirjallisuutta Hägglund, Bengt: Die Heilige Schrift und ihre Deutung in der Theologie Johann Gerhards : eine Untersuchung über das altlutherische Schriftverständnis. Lund, CWK Gleerup 1951. Vaahtoranta, Martti: Restauratio imaginis divinae : die Vereinigung von Gott und Mensch, ihre Voraussetzungen und Implikationen bei Johann Gerhard. Luther-Agricola-Gesellschaft Helsinki 1998 Vaahtoranta, Martti: Jumalan kuvan uudistuminen : Jumalan ja ihmisen yhdistyminen, sen edellytykset ja implikaatiot Johann Gerhardin teologiassa. Suomen teologinen instituutti 2017
Luokka:Saksalaiset luterilaiset teologit Luokka:Vuonna 1582 syntyneet Luokka:Vuonna 1637 kuolleet