Kaavio de Laval -suuttimesta, jossa esitetään likimääräinen virtauksen nopeus (v) sekä sen vaikutus lämpötilaan (T) ja paineeseen (p).|pienoiskuva de Laval -suutin (lyhyemmin laval-suutin tai joskus supistus-laajennussuutin) on putki, joka kapenee keskeltä voimakkaasti ja laajenee sen jälkeen asteittain. Sitä käytetään puristettavan kaasun kiihdyttämiseen yliääninopeuksiin aksiaalisesti (työntövoiman suuntaisesti) muuttamalla virtauksen lämpöenergia kineettiseksi energiaksi. De Laval -suuttimia käytetään laajasti muun muassa tietyn tyyppisissä höyryturbiineissa ja rakettimoottoreiden suuttimissa. Sitä hyödynnetään myös yliäänisten suihkumoottoreiden rakenteessa.
Toimintaperiaate Suuttimessa kuuma palokaasu poistuu palotilasta ja supistuu suuttimen kapeimpaan kohtaan, jota kutsutaan kurkuksi. Kurkun koko valitaan virtauksen kuristamiseksi ja järjestelmän läpi kulkevan massavirran asettamiseksi. Kurkussa virtaus kulkee äänenopeudella, mikä tarkoittaa, että Machin luku on kurkussa yksi. Kurkun jälkeen suuttimen geometria laajenee, ja virtaus laajenee isentropisesti yliääniseen Machin lukuun, joka riippuu poistumisaukon ja kurkun pinta-alojen suhteesta.
Yliäänisen virtauksen laajeneminen aiheuttaa staattisen paineen ja lämpötilan laskemisen kurkusta poistumisaukkoon, joten laajenemisen määrä määrittää myös poistumispaineen ja -lämpötilan. Poistumislämpötila vaikuttaa äänennopeuteen poistumispisteessä, mikä puolestaan määrittää poistumisnopeuden. Poistumisnopeus, paine ja massavirta suuttimen läpi määrittävät suuttimen tuottaman työntövoiman määrän.
Historia Giovanni Battista Venturi suunnitteli supistus-laajennusputkia, joita kutsutaan Venturi-putkiksi, tutkimuksia varten. Niissä hän tarkasteli virtauksen aiheuttamaa paineen alenemista, kun neste tai kaasu kulkee kuristuskohdan läpi (Venturi-ilmiö). Saksalainen insinööri ja keksijä Ernst Körting siirtyi tiettävästi käyttämään supistus-laajennussuutinta höyrysuihkupumpuissaan vuoteen 1878 mennessä sen jälkeen, kun hän oli aiemmin käyttänyt pelkästään supistavia suuttimia. Näitä uusia suuttimia pidettiin kuitenkin yrityssalaisuutena.
Myöhemmin ruotsalainen insinööri Gustaf de Laval sovelsi omaa supistus-laajennussuutintaan käyttöön impulssiturbiinissaan vuonna 1888.Katso: Belgialainen patentti n:o 83 169 (myönnetty: 29.9.1888) Englantilainen patentti n:o 7143 (myönnetty: 29.4.1889) Yhdysvaltalainen patentti n:o 522 066 (myönnetty: 26.6.1894) Lähteet
Luokka:Avaruusalusten propulsio Luokka:Suihkumoottorit Luokka:Astrofysiikka