Eagle S () on Cookinsaarten lipun alla kulkeva, arabiemiirikuntalaisen yhtiön omistama öljytankkeri. Sen pituus on 228,6 metriä ja leveys 32,57 metriä.
Eagle S oli Estlink 2 -sähkökaapelin kohdalla 25. joulukuuta 2024 kello 12.26, kun yhteys kaapeliin katkesi. Samoihin aikoihin vikaa ilmeni neljässä tietoliikennekaapelissa (Elisan FEC-1, FEC-2, ja E-FINEST; Cinian C-Lion1 sekä CITIC Telecom).
Suomen viranomaiset ja tiedotusvälineet ovat pitäneet Eagle S -alusta osana Venäjän varjolaivastoa, jota epäillään Venäjän hybridisodankäynnin mahdollistamisesta. Viron pääministeri Kristen Michalin mukaan Suomen viranomaisten väliintulo oli ensimmäinen tapaus, jossa Itämeren mahdollisista sabotaasitapauksista epäilty toimija oli otettu kiinni.
Historia Aluksella on ollut historiansa aikana neljä nimeä: FR8 Pride (2006–2012), LR Mimosa (2012–2015), Norstar Intrepid (2015–2023) ja Eagle S (2023–). Se on ollut aiemmin rekisteröitynä Saksan (2005–2006), Singaporen (2006–2007) ja Marshallinsaarten (2007–2023) lippujen alla.
Alus rakennettiin Kiinassa singaporelaiselle sijoitusyhtiölle FR8 Holdingsille vuonna 2006.
FR8 Pride -nimellä kulkenut alus joutui onnettomuuteen Texasin edustalla toukokuussa 2012. Moottorivian vuoksi alus törmäsi öljynporauslauttaan nimeltä Rowan EXL I. Kukaan ei loukkaantunut, mutta laivan keulatankki tulvi. Laivan ja porausyksikön yhteisvahinkojen hinnaksi arvioitiin 16–17 miljoonaa dollaria. Onnettomuudesta käytiin pitkä oikeustaisto.
Syyskuussa 2014 LR Mimosa -nimellä toimiessaan alus purki öljylastiaan Quinteron satamassa, Chilessä reilut 150 kilometriä Santiagosta luoteeseen, kun aluksesta vuosi kymmeniä tuhansia litroja öljyä Tyyneenmereen Chilen rannikon edustalle.
Estlinkin tuhoaminen thumb|Aluksen reitti Pietarista Suomen edustalle Eagle S oli Suomenlahdella matkalla Pietarista Port Saidiin Estlink 2 -sähkökaapelin vahingoittuessa 25. joulukuuta 2024.
Eagle S kulki noin 12 solmun nopeudella (22 km/h), kun sen ankkuri putosi. Silloin aluksen vauhti aleni yhdeksään solmuun (16 km/h) ja moottorin kierrosluku laski äkillisesti. Aikaa kului 12–14 minuuttia, ennen kuin laivan ankkuri rikkoi kaapeleista ensimmäisen, Estlink 2:n. Laivan nopeus jatkoi laskuaan. Pian Estlink 2:n vaurioitumisen jälkeen aluksen moottori pysäytettiin, jonka jälkeen laiva ajelehti 28 minuuttia. Kun alus jatkoi matkaansa, se katkoi vielä neljä tietoliikennekaapelia. Poliisi totesi Eagle S:n raahanneen ankkuria perässään useiden tuntien ajan ja noin 90 kilometrin matkan.
Rajavartiolaitoksen Turva-alus pyysi alusta nostamaan ankkurinsa ylös. Silloin selvisi, että toinen ankkuri ei ollut enää paikallaan. Ensimmäisen kaapelin katkeamisesta merivartioston kehotukseen kului aikaa yli kuusi tuntia.
Rynnäkkö Suomen rajavartiolaitos pyysi Eagle S:n siirtymään Suomen aluevesille Porkkalanniemen edustalla. Rajavartiolaitos kertoi pääministeri Petteri Orpolle epäilevänsä, että laiva oli katkaissut kaapelin tahallaan. Kun alus lähestyi Suomen aluevesiä, Orpo antoi luvan toimia. Viranomaiset nousivat alukselle 26. joulukuuta 2024 kello 0:28 helikoptereista poliisin valmiusyksikkö Karhun ja Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueen voiminhttps://poliisi.fi/-/rajavartiolaitos-valvoo-eagle-s-sailioaluksen-poistumisen-kansainvalisille-vesille, ja saivat aluksen hallintaansa ilman vastarintaa. Tämä oli valmiusjoukkueelle harvinainen, joskaan ei ainutlaatuinen operaatio. Rynnäkön hetkellä Estlink 2 -kaapelin katkeamisesta oli kulunut puoli vuorokautta.
Alus ohjattiin 28. joulukuuta Porvooseen esitutkinnan ajaksi. Siirto-operaatiota veti Helsingin poliisilaitos turvanaan Rajavartiolaitoksen vartiolaiva ja useita veneyksiköitä.https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4ea5f62e-a140-409b-8914-f6714d2131a1
Tutkinta Laivan kadonnut ankkuri löytyi merenpohjasta kymmenien kilometrien pituisten laahausjälkien päästä. Se nostettiin ylös Ruotsin merivoimien Belos-aluksen avulla.
Eagle S:n VDR-järjestelmään ("mustaan laatikkoon") ei ollut tallentunut mitään tietoja 18. joulukuuta 2024 kello 16.31 – 25. joulukuuta 2024 kello 12.59 välisenä aikana. KRP ei löytänyt merkkejä laitteen manipuloinnista tai kajoamisesta sen tallentamiin tietoihin, vaan KRP tuli siihen tulokseen, että järjestelmä ei toiminut, koska se ei löytänyt GPS:n signaalia.
Poliisi hankki tietoja kuuntelemalla miehistön puheluita. Eräässä kapteenille tulleessa puhelussa häntä pyydettiin hävittämään raportti, jossa näkyi missä laiva oli ylittänyt merenalaisia kaapeleita. Caravella-varustamon ”teknisen osaston kapteeni” käski tankkerin kapteenia kieltämään olevansa tietoinen kaapelivaurioista.
Poliisi tutki sähkökaapelin katkeamista törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä. Tulli ei käynnistänyt rikostutkintaa törkeästä säännöstelyrikoksesta, sillä aluksen miehistö ei tuonut polttoainetta Suomeen tahallisesti, vaan alus siirtyi Suomen aluevesille viranomaisten kehotuksesta.
Laivalla oli 24-henkinen miehistö, joka koostui Intian ja Georgian kansalaisista. Kapteeni oli 39-vuotias Georgian kansalainen. Heidät kaikki määrättiin matkustuskieltoihin. Esitutkinnassa kuultiin kaikki miehistön jäsenet kuultiin esitutkinnassa. Yhdeksää heistä epäiltiin törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.
Laivan miehistöä edustanut asianajaja Herman Ljungberg väitti 30. joulukuuta, että ”miehistöä on kuulusteltu ilman oikeudellista apua, heitä on pidetty nälässä ja yhdessä huoneessa, eikä heitä ole päästetty nukkumaan”. Poliisi kiisti asianajajan väitteet. Ljungberg sai puheistaan huomautuksen asianajajia valvovalta valvontalautakunnalta.
Laivan papereiden mukaan sen lastina oli 35 000 tonnia lyijytöntä bensiiniä. Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan lastina oli 35 000 tonnia teollisuusbensiiniiä, ”naphthaa” ja lisäksi 12 000 tonnia bensiinisekoitetta, ”gasoline blendstock”. Lastin arvo oli noin 20 miljoonaa euroa.
Laivan takavarikko purettiin perjantaina 28. helmikuuta. Aluksen tarkastuksessa havaitut puutteet korjattiin. Se sai uuden miehistön ja lähti Porvoosta lasteineen 2. maaliskuuta 2025 kohti Port Saidin kaupunkia. Kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering eivät vaatineet aluksen takavarikointia, sillä sen haltuunoton ja ylläpidon kustannukset olisivat Fingridin mukaan todennäköisesti olleet korkeammat kuin aluksen arvo – arvion mukaan 15 000 dollaria päivässä. Sen sijaan kantaverkkoyhtiöt hakevat korvausta oikeusteitse.
Toukokuussa 2025 poliisi lopetti kuuden merimiehen rikostutkinnat ja heidän matkustuskieltonsa purettiin. KRP:n esitutkinta valmistui toukokuussa 2025. Kolmea miehistön jäsentä epäiltiin törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. He olivat aluksen kapteeni Davit Vadatchkoria, yliperämies Robert Egizaryan ja toinen perämies Santosh Kumar Chaurasia. He ovat Georgian ja Intian kansalaisia. Poliisin käsityksen mukaan teko on ollut tahallinen. Varsinaista motiivia teolle ei kuitenkaan selvinnyt.
Oikeudenkäynti Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteet kapteenia, ensimmäistä ja toista perämiestä vastaan . Syytteet koskivat törkeää tuhotyötä ja törkeää tietoliikenteen häirintää, mutta niihin sisältyi myös vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä.
Syyttäjän mukaan oli epäilyttävää, ettei aluksen päällystö tarkistanut ankkuria huolimatta aluksen nopeuden ja moottorin kierroslukujen laskusta ankkurin putoamisen jälkeen. Ankkurin raahaamisen pitäisi näkyä aluksen ohjauksessa myös poikkeavana peräsinkulmana. Se vaikuttaa aluksen ohjauskykyyn ja lisäksi laiva tärisee. Tilannetta ei käyty tarkistamassa edes silloin, kun merivartiolaitoksen alus kysyi ankkureista.
Kapteeni kertoi uskoneensa, että moottorin kierroslukujen lasku johtui moottoriviasta. Ensimmäinen perämies sanoi olleensa nukkumassa ja tietämätön laivan tapahtumista. Toisen perämiehen puolustuksen mielestä moottorivian selvittäminen oli konehuoneen henkilökunnan vastuulla.
Syyttäjä vaati, että Eagle S:n kapteeni Davit Vadatchkoria sekä perämiehet Robert Egizaryan ja Santosh Kumar Chaurasia olisi tuomittava vähintään 2,5 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Oikeus kuitenkin katsoi, että rikokset ovat tapahtuneet Suomen talousvyöhykkeellä, mutta alukseen kohdistuneet esitutkintatoimet aloitettiin Suomen aluevesillä. Siten oikeudella ei ollut toimivaltaa tehdä ratkaisua asiassa, vaan tapaus pitäisi käsitellä merimiesten kotimaiden tai Eagle S:n lippuvaltion tuomioistuimessa. Niin oikeus jätti merimiehiä vastaan nostetut syytteet kokonaan tutkimatta. Syytettyjen merimiesten lähes yhdeksän kuukautta kestäneet matkustuskiellot kumottiin, kun oikeudenkäynti päättyi, ja miehet poistuivat Suomesta. Valtio joutui maksamaan merimiesten oikeusavustajien palkkiot, jotka ovat yhteensä noin 195 000 euroa.
Tuomiosta valittivat syyttäjä, sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid, Viron kantaverkkoyhtiö Elering ja aluksen toiminnasta vastannut Peninsular Maritime India -yhtiö. Tapaus siirtyy Helsingin hovioikeuden käsittelyyn.
Elokuussa 2026 Helsingin hovioikeus päätti, että Suomella on toimivalta käsitellä tapaus ja palautti asian käräjäoikeuteen. Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, että väitettyjen rikosten seuraukset ovat ilmenneet Suomessa, joten niiden voidaan katsoa tapahtuneen Suomen maaperällä. Tämän vuoksi aluksen miehistön toimintaa voidaan arvioida Suomen lain mukaan. Hovioikeus myös katsoi, ettei syytteessä kuvatuissa keskeisissä tapahtumissa ollut kyse YK:n merioikeusyleissopimuksessa tarkoitetusta merenkulkuonnettomuudesta. Yleissopimus ei siten rajoita Suomen valtion rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa. Hovioikeuden antama päätös ei ole lainvoimainen, joten siitä on mahdollista valittaa Korkeimpaan oikeuteen.
Vahinkojen korjaus Elisan kaksi kaapelia saatiin korjatuksi 6. tammikuuta 2025, ja C-Lion1 seuraavana päivänä. Estlink 2:n korjaamisen arvioitiin aluksi kestävän seitsemän kuukautta, mutta lopulta sen ilmoitettiin palaavan käyttöön jo kesäkuun lopulla. Korjaustöiden aikana noin kilometri merikaapelia korvattiin uudella kaapelilla. Vahinkojen rahalliseksi määräksi on kerrottu noin 55 miljoonaa euroa.
Kaapelivaurioiden yleisyys Eagle S:n tapaus on yksi noin kymmenestä jonkin laivan aiheuttamasta merikaapelin katkeamisesta Suomen merialueilla viimeisten sadan vuoden aikana. Kaapeli- tai kaasuputkirikkoja on tapahtunut Itämerellä kuudesti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Maailmanlaajuisesti merenalaisia kaapelirikkoja tapahtuu vuosittain 150–200 kappaletta.
Kunto Belgiassa vuonna 2023 tehdyssä satamavaltiotarkastuksessa viranomaiset havaitsivat useita puutteita. Aluksen sähköt olivat huonossa kunnossa, miehistön saniteettitilat eivät täyttäneet minimivaatimuksia eivätkä hälytysjärjestelmät toimineet niin kuin pitää. Aluksen palo-ovet ja vesitiiviit ovet eivät myöskään läpäisseet tarkistusta. Miehistön työolot, työturvallisuus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva eivät olleet sellaisella tolalla kuin sopimukset edellyttävät.
Syksyllä 2023 Ghananssa Temassan tehdyssä satamavaltiotarkastuksessa laivasta löydettiin 24 puutetta, joista neljä oli vakavia. Ne koskivat laivan ja sen välineistön ylläpitoa, hätäpalopumppua, palohälytysjärjestelmää ja varavirtalähdettä.Riku Roslund, Tällaisia puutteita Eagle S -tankkerista löytyi aikaisemmin Yle.fi, uutiset 3.1.2025, viitattu 3.1.2024
Merenkulun asiantuntija, merenkulkuneuvos Markku Mylly tulkitsee, että syksyllä 2023 laivan yleiskunto oli ”äärettömän huono”. Myllyn mukaan Eagle S oli ”hyvin, hyvin riskialtis” eikä sen kuuluisi siinä tilassa seilata enää missään, vaan laiva joutaisi romutettavaksi.