pienoiskuva|Luhtajokea Klaukkalassa lähellä Vantaan rajaa. pienoiskuva|Näkymä Sahamäeltä pohjoiseen Kuhajärventaustan yli. Luhtajoki on Uudellamaalla Vantaalla ja Nurmijärvellä virtaava 24 kilometriä pitkä Lepsämänjoen sivujoki, joka muodostaa 41 kilometriä pitkästä Luhtajoen valuma-alueen pääuomasta sen alajuoksun osuuden.

Joen nimi Luhtajoen karttanimenä on ”Ylisjoki eli Luhtajoki”. Kuten maaseudun joilla yleensäkin, niiden eri osuuksilla voi olla käytössä eri nimityksiä. Näin on ollut myös Luhtajoellakin. Sen pääuomaan on kuulunut kaksi järveä, jotka on kuivatettu peltomaaksi. Alempi järvi oli Kuhajärvi, joka laskettiin 1800-luvulla ja kuivatettiin 1900-luvulla. Järven alapuolista osuutta on kutsuttu Kuhajoeksi . Myöhemmin jokea kutsuttiin Ylisjoeksi, jolla kutsuttiin kuivatuksen jälkeen myös Kuhajärven yläpuolistakin osuutta. Keskijuoksulla on sijainnut Nurmijärvi, joka kuivatettiin 1900-luvulla. Sen yläpuolista jokea kutsuttiin, ja kutsutaan edelleenkin, Kyläjoeksi. Tässä artikkelissa kutsutaan Luhtajoeksi sitä pääuoman osuutta, joka alkaa kuivatetusta Nurmijärvestä ja jatkuu Lepsämänjokeen asti.

Joen kulku Nurmijärven kuvattamisessa kaivettiin 1920-luvulla Kyläjoen jatkeeksi itä-länsisuuntainen kanava, joka liitettiin Luhtajoen luoteeseen virtaavaan uomaan. Luhtajoki eli Ylisjoki alkaa tässä artikkelissa siitä kohdassa kanavaa, jossa sijaitsee Niemimäen eteläkärjessä Nurmijärven pumppaamo. Joki on Niemijärvestä alkaen Kuhakoskelle asti voimakkaasti perattu. Joki kaartaa Nurmijärven jälkeen Rajakallion ympäri vähitellen kohti kaakkoa. Se virtaa peltojen keskellä hyvin kanavamaisena, mikä on ilmeistä esimerkiksi Hongisojan edustalla. Hongisojan kohdalla se kääntyy takaisin kohti luodetta, ja sitten Raivankallion jälkeen taas kohti etelää. Joella on nyt aiempaa syvempi uoma, ja kun se ohittaa Uotin kylän, tulee se kuivatetun Kuhajärven tasaiselle peltoaukealle. Entistä järvenpohjaa halkoo lähes suoraksi kaivettu kanava, joka suuntaa kohti vastaista metsänreunaa, alittaa seututien 132 ja sukeltaa alas jyrkästä Kuhakoskesta. Noin 150 metriä pitkässä ja kallioon louhitussa koskessa joki putoaa 16 metriä alemmaksi .

Joki jää virtaamaan jokilaaksossa, joka seuraa metsänreunaa. Siihen yhtyy pellolla etelästä tuleva Valkjärven lasku-uoma. Tämän jälkeen joki kääntyy koilliseen, ja painuu yli kolmikilometriseen ja etelään johtavaan jokilaaksoon. Jokilaakson länsipuolella sitä seuraa yhtämittainen harjannejakso. Tässä raviinimaisessa ympäristössä on länsirannalla kilometrin pituinen lehtometsien luonnonsuojelualue . Samassa laaksossa kulkee yhdystie 1320, joka johtaa alempana etelässä sijaitsevaan Klaukkalan taajama-alueelle. Mäkisessä taajamassa joki kääntyy Haikalan asuinalueen jälkeen kohti itää ja siellä levittäytyvää peltotasankoa. Tässä kohdassa Klaukkalan vedenpuhdistamo laskee puhdistetut vetensä jokeen. Pelto kapenee ja sukeltaa Haukankosken läpi metsäiseen ja jyrkkärinteiseen laaksoon. Joki tulee esiin Syvälaakson asuinalueen edessä ja kääntyy sitten lounaaseen, jossa se virtaa Toivolan asuinalueen vierestä. Joki on asuinalueen kohdalla taas syvässä laaksossa, josta se yhdystien 1320 alitettuaan pääsee kapealle pellolle. Siellä joki siirtyy mutkitellen Vantaan puolelle, jossa se virtaa enää parin kilometrin verran kohti etelässä siintävää Lepsämänjokea.

Koskia Luhtajoessa sijaitsee myös tunnettu koski Numlahden koski eli Kuhakoski. Se alkaa kuivatetun Kuhajärven luusuasta Sahamäellä. Koski on 150 metriä pitkä, sen pudotus on 16 metriä ja keskivirtaama alle 0,7 m³/s. Koskessa on toiminut vesimyllyjä ja sahalaitos. Viimeisin rakennelma on vuonna 1927 käynnistynyt voimalaitos. Ylempänä Kyläjoessa sijaitsee Forsbackan koski. Se on 300 metriä pitkä ja sen pudotus on 4 metriä. Joen virtaama on siellä keskimäärin 0,5 m³/s. Tässäkin koskessa on toiminut voimalaitos.

Luontoarvoja Luhtajoki on pintavesityypiltään keskisuuri savimaiden joki. Sahamäen ja Valkjärven välissä joki virtaa jyrkkärinteiseen jokilaaksoon, jonne on vuonna 2014 perustettu ykstyismaille luonnonsuojelualue ”Heikkilän lehto”.

Hydrologiaa Virtaamat Luhtajoen vedenpinnan korkeuksia seurataan sen suistossa sijaitsevalla havaintoasemalla. Se ei tuota virtaamatietoja, joten tieto joen keskivirtaamasta (MQ) 1,46 kuutiometriä sekunnissa, on poimittu oikeuden päätöksestä.

Vedenlaatu Luhtajoen ekologinen tila on tyydyttävä, mutta sen fysikaalis-kemiallinen tila on välttävä. Vedenlaatua heikentävät haja-asutuksen kuormitus, viljelymaiden ravinteet, Kyläjoesta tulevat Rajamäen Altian jätevedet, Metsä-Tuomelan jäteaseman puhdistetut vedet ja Klaukkalan taajaman vedenpuhdistamon vedet. Kesällä 2015 mitattiin Klaukkalan pohjoispuolella olevalla havaintopaikalla veden happipitoisuuden kylläisyysasteeksi 82–101 %. Vesi oli sameaa ja sen ravinnepitoisuudet kiintoainepitoisuuden mukaan. Fosforipitoisuuden vuosimediaani oli 80 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja typpipitoisuuden 1 060 μg/l. Kesäkuussa, kun vesi oli kirkasta, oli sameus 5,7 FTU ja fosforipitoisuus alimmillaan 29 μg/l ja typpipitoisuus alimmillaan 400 μg/l. Vuonna 2021 ilmoitettiin fosforipitoisuudeksi 99 μg/l ja typpipitoisuudeksi 1 900 μg/l.

Historiaa Tammikuussa 2025 sattui Luhtajoella auto-onnettomuus, kun nurmijärveläiset nuoret liukuivat autollansa joen sillalla kaiteen läpi jokeen ja kuolivat.

Sivu-uomia Oheisessa taulukossa on Luhtajoen sivu-uomia. Sarakkeessa ”Etäisyys Lepsämänjokeen” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Lepsämänjoen yhtymäkohdasta, josta on 30 kilometriä mereen. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-ala. Huomaa, että Kyläjoki, ja sen yläpuolella vielä Koiransuolenoja, kuuluvat pääuomaan, mutta ne on lisätty taulukossa viimeiseksi, sillä ne muodostavat latvauoman. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti. lasku-uomannimi  pääuomankohta  etäisyysLepsämänjokeen(km) joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet   Luhtajoki yhtyy Lepsämänjokeen, joka yhtyy Luhtaanmäenjoen nimellä Vantaanjokeen Luhtaanmäellä. kanava Valkjärvestä Valkjärvi 13 1 8 3,3,4,6,–,2 Soidinsuonoja Uotila 17 2 3,3,6,6,–,– Vaaksinoja Vaaksinjärvestä Uotila 18 5 14 3,3,4,4,–,2 Nurmijärven kuivatuskanava Nurmijärvi 24 0 7 3,3,4,6,–,4 Kyläjoki ja Koiransuolenoja Valkeissuo 24 16 72 3,3,4,4,–,4 * Kyläjoki ja Koiransuolenoja eivät ole sivu-uomia vaan Luhtajoen latvaosuuksiaja ne muodostavat yhdessä sen tärkeimmän latvahaaran. Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet , 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Luhtajoen valuma-alue

Luhtajoen valuma-alue (21.05) kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen (21) ja sen pinta-ala on 153,54 neliökilometriä (tai 154,98 km² ) ja järvisyys 1,44 %. Valuma-alueen pääuoma muodostuu alajuoksulta alkaen Luhtajoesta, Kyläjoesta ja Koiransuolenojasta. Pääuoman pituus on noin 41 kilometriä . Lukuarvoon ei ole otettu mukaan pienempiä latvaojia.

Huomautukset

Lähteet

Aiheesta muualla

Vesistöennusteet: Vantaanjoen vesistöalue - Luhtajoki, vesi.fi

Luokka:Suomen joet Luokka:Nurmijärven luonto Luokka:Vantaan luonto *