David Stathos (s. 20. tammikuuta 1978 Longueuil, Quebec, Kanada) on kanadalainen entinen jääkiekkomaalivahti. Hän kävi Princetonin yliopiston, jonka jälkeen Stathos pelasi ammattilaisurallaan yhteensä 102 runkosarja- ja kaksi pudotuspeliottelua Helsingin IFK:ssa ja Pelicansissa. Hän voitti HIFK:ssa SM-pronssia vuonna 2004. Stathos pelasi kauden 2006–2007 myös Ruotsissa Elitserien-joukkue Skellefteåssa. Hän pelasi myöhemmin pääasiassa Kanadan senioriliigoissa. Stathos on toiminut ammattilaisuransa jälkeen maalivahtivalmentajana ja hän omistaa Ottawassa toimivan ympärivuotisen maalivahtikoulu Goalie Performance Centerin.

Ura Juniori- ja yliopistovuodet Stathos vietti juniorivuotensa pääasiassa kotikaupungissaan Quebecin Longueuilissa. Halifax Mooseheads varasi hänet 158. pelaajana QMJHL:n varaustilaisuudessa 1995, mutta Stathos ei kuitenkaan missää vaihessa siirtynyt CHL:ään, jotta hän voisi pelata myöhemmin Yhdysvaltain yliopistosarjoissa. Stathos pelasi kolme seuraavaa kautta CJHL-junioriliigan Cornwall Coltsissa. Hän voitti ensimmäisen kautensa 1995–1996 päätteeksi sarjan mestaruuden. Kaudella 1997–1998 Stathos valittiin CJHL:n toiseen tähdistökentälliseen. Vuodet 1998–2002 Stathos kävi Princetonin yliopistoa.

Ammattilaisura Syksyllä 2002 NHL-varaamaton Stathos osallistui Philadelphia Flyersin harjoitusleirille. Seura tarjosi hänelle tulokassopimusta, mutta Stathos kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta. Lokakuussa hän siirtyi kolmen viikon mittaisella tryout-sopimuksella SM-liigajoukkue Helsingin IFK:hon, joka hankki Stathosin ensisijaisesti paikkaamaan Tom Draperin lähdön jättämää aukkoa. Saman kuun lopulla hän sai seuraan loppukauden 2002–2003 kattavan jatkosopimuksen. Stathos pelasi HIFK:ssa 37 runkosarjaottelua torjuen 14 voittoa ja neljä nollapeliä. Pudotuspeleissä hän pelasi neljä ottelua. Maaliskuussa 2003 Stathos teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.

Kaudella 2003–2004 Stathos pelasi SM-liigan runkosarjassa 46 ottelua torjuen 25 voittoa, mikä oli eniten koko liigassa. Hän voitti myös nollapelitilaston kahdeksalla nollapelillään. Pudotuspeleissä Stathos pelasi neljä ottelua, mutta puolivälieräsarjassa hän menetti HIFK:n ykkösmaalivahdin paikan Jan Lundellille. Stathos voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Kaudella 2004–2005 hän pelasi HIFK:ssa 17 runkosarjaottelua. Joulukuussa 2004 Stathos putosi joukkueen kokoonpanosta, kun HIFK:n ulkomaalaiskiintiö täyttyi NHL:n työsulkuvahvistus John Maddenin myötä. Myöhemmin samassa kuussa joukkue täydensi maalivahtiosastoaan työsulkuvahvistus Tomáš Vokounilla, mikä jätti Stathosin kolmosmaalivahdiksi. Vokounin siirtouutisen yhteydessä HIFK:n toimitusjohtaja Pentti Matikainen mukaan kertoi Stathosille etsittävän uutta seuraa. Tammikuussa 2005 seura vuokrasi hänet alustavasti kuuden ottelun mittaisella sopimuksella Pelicansiin, jossa Stathos pelasi kahdessa ottelussa päästäen yhdeksän maalia.

Syyskuussa 2005 Stathos palasi toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella Pelicansiin paikkaamaan Markus Helasen loukkaantumista. Hän pelasi siellä kahdessa ottelussa yhteensä vajaan neljän erän verran ja päästi yhdeksän maalia. Lokakuussa Pelicans vahvisti Stathosin koejakson päättyneen ilman jatkosopimusta. Hän pelasi loppukauden kotimaassaan LNAH-liigan Laval Chiefsissa.

Saint-Georges CRS Express varasi Stathosin 62. pelaajana LNAH:n varaustilaisuudessa 2006. Kaudeksi 2006–2007 hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsiin Elitserienin nousijajoukkue Skellefteå AIK:n riveihin. Stathos jäi joukkueen pääasialliseksi kakkosmaalivahdiksi Andreas Hadelöville ja pelasi runkosarjassa 16 ottelua. Pudotuspeleissä hän ei saanut peliaikaa. Kaudeksi 2007–2008 Stathos palasi LNAH-liigaan ja siirtyi Saint-Hyacinthe Top Designin joukkueeseen. Kaudella 2008–2009 hän pelasi yhden ottelun Sainte-Marie Poutrelles Deltan joukkueessa.

Vuodet senioriliigoissa ja maalivahtivalmentajana Stathos valmensi maalivahteja jo teini-ikäisenä Longueuilissa, Amosissa ja Cornwallissa. Hän ajatteli aina, että hänen tekniikkansa murtaminen ja sanallistaminen parantaisi hänen omaa peliään ja keksi uusia tapoja täydentää sitä. Princetonin yliopistossa Stathos työskenteli kesäisin pääohjaajana Rick Heinzin maalivahtikouluissa, joissa hän suunnitteli, johti ja valmensi yli 40 viikon maalivahtileirejä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Stathos aloitti pelaajauransa päätyttyä vuonna 2007 high school-opettajana Montrealissa, jossa hän järjesti erityisopetusta neljän vuoden ajan. Tämän jälkeen Stathos muutti Ottawaan, jossa hän työskenteli Senators Sports & Entertainmentissa maalivahtien pääkonsulttina, kunnes Stathos perusti kaupungissa toimivan ympärivuotisen maalivahtikoulu Goalie Performance Centerin. Hän aloitti kaudella 2017–2018 CCHL-junioriliigassa Kanata Lasersin maalivahtivalmentajana. Stathos itse palasi maalivahtina kaukaloihin kaudella 2019–2020 EOSHL-senioriliigan West Carleton Rivermenin joukkueessa, mutta hän pelasi myös yhden ottelun LHSAO:n Maniwaki Forestiersissa. Stathos pelasi Rivermenin maalinsuulla myös kaudella 2021–2022.

Kaudella 2020–2021 Stathos toimi monikansallisen Erste Ligan unkarilaisjoukkue Dunaújvárosi Acélbikákin maalivahtivalmentajana.

Muuta Stathosin vaimo Johanna on kotoisin Espoosta. Heillä on vuonna 2007 Ruotsissa syntynyt poika Niklas, joka pelaa maalivahtina Yhdysvalloissa Boston Hockey Academyssa. Perheen sukulaispoika on suomalainen maalivahti Petteri Rimpinen, joka pelaa SM-liigajoukkue Kiekko-Espoossa.

Tilastot     Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP% 1994–1995 Abitibi-Témiscamingue Forestiers QMAAA 30 4.29 2 7.50 1995–1996 Cornwall Colts CJHL 30 21 4 1 1585 100 0 3.79 – – – – – – – – 1996–1997 Cornwall Colts CJHL 46 23 18 3 2587 161 3 3.73 – – – – – – – – 1997–1998 Cornwall Colts CJHL 35 21 9 4 2065 113 1 3.28 – – – – – – – – 1998–1999 Princeton Univ. ECAC 22 12 5 2 1139 55 0 2.90 89,2 – – – – – – – – 1999–2000 Princeton Univ. ECAC 25 9 11 1 1340 63 0 2.83 91,2 – – – – – – – – 2000–2001 Princeton Univ. ECAC 26 8 13 4 1342 73 0 3.06 90,1 – – – – – – – – 2001–2002 Princeton Univ. ECAC 27 11 14 2 1539 78 1 3.04 91,0 – – – – – – – – 2002–2003 HIFK SM-liiga 37 14 16 9 2196 90 4 2.46 91,7 4 0 4 198 11 0 3.34 87,9 2003–2004 HIFK SM-liiga 46 25 12 8 2729 108 8 2.37 91,6 4 1 3 191 10 0 3.13 87,2 2004–2005 HIFK SM-liiga 17 6 6 5 1013 47 0 2.94 90,4 – – – – – – – – Pelicans SM-liiga 2 98 9 0 9.73 79,8 – – – – – – – – 2005–2006 Pelicans SM-liiga 2 0 0 2 73 9 0 7.45 81,6 – – – – – – – – Laval Chiefs LNAH 39 4.39 89,0 – – – – – – – – 2006–2007 Skellefteå AIK Elitserien 16 2 9 3 914 63 0 4.13 87,1 – – – – – – – – 2007–2008 Saint-Hyacinthe Top Design LNAH 8 5.66 84,2 – – – – – – – – Charlevoix Boomerang QSCHL 4 3.27 90,3 – – – – – – – – 2008–2009 Sainte-Marie Poutrelles Delta LNAH 1 – – – – – – – – 2019–2020 West Carleton Rivermen EOSHL 12 7 3 0 664 51 0 4.61 87,2 6 3 3 374 27 0 4.33 87,3 Maniwaki Forestiers LHSAO 1 0 1 0 60 6 0 6.00 83,8 – – – – – – – – 2021–2022 West Carleton Rivermen EOSHL 6 3 1 1 333 30 0 5.41 85,1 – – – – – – – –

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla Daver Stathos Goalie Performance Centerin kotisivut

Luokka:Kanadalaiset jääkiekkomaalivahdit Luokka:Kanadalaiset jääkiekkovalmentajat Luokka:Vuonna 1978 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt