Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja. Hän on Suomen historian ainoa rintamalla kaatunut istuva kansanedustaja. Häntä seurasi edustajantehtävässä Oskari Heikinheimo.
Perhetausta Väinö Havas oli kotoisin Lempäälästä, jossa hänen molemmat vanhempansa Oskar Samuel Örling (1858–1935) ja Augusta Maria Böhling toimivat kirkonkylän kansakoulun opettajina.Opettaja Oskari Havas, Aamulehti, 02.03.1935, nro 59, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.03.2025 Vanhemmat toimivat aktiivisesti muun muassa raittius- ja nuorisoseurassa, jotka tulivat siten myös heidän lapsilleen jo varhain tutuiksi. Perhe suomensi nimensä Havakseksi vuonna 1906. Nimi otettiin koulua lähellä sijainneesta tutusta kalapaikasta, Havaslahdesta. Väinö Havaksen vanhempi velipuoli oli asessori ja Kotkan poliisimestari Eino Havas, nuorempi veli oli runoilija ja kansakoulunopettaja Eero Havas ja hänen sisarensa lähetystyöntekijä Aili Havas.
Kirkonmies ja kirjailija Väinö Havas vihittiin papiksi 1921. Pian sen jälkeen hän avioitui Aunuksen retkellä tapaamansa lotan Saimi Adelia Kauhasen kanssa. Perheeseen syntyi kymmenen lasta. Havas toimi sotilaspastorina Lappeenrannassa sekä Oulussa, Rovaniemellä ja Kittilässä 1921–1927, Merijärven kirkkoherrana 1927–1935 ja Kivijärven kirkkoherrana 1935–1941.
1920-luvulla Havas omaksui lestadiolaisen uusheräyksen, mutta siirtyi hengellisen etsinnän jälkeen 1920-luvun lopulla vanhoillislestadiolaisuuteen. Hän teki vuosina 1925–1926 saarnamatkan Yhdysvaltoihin ja oli 1930-luvulla vanhoillislestadiolaisten Lasten Siionin ja Siionin Lähetyslehden vastaava toimittaja.
Havas kirjoitti useita hengellisiä ja isänmaallisia runoja ja kirjoja. Neljä hänen runoistaan on valittu Virsikirjaan (numerot 291 "Kun tunnon taakan alla", 344 "Maan ja taivaan Luojan", 438 "Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie" ja 574 "On kaunis synnyinmaamme"). Vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut -kokoelmassa on sävellettynä 12 hänen runoaan. Joululauluista Taneli Kuusiston säveltämää laulua "Oi saavu, suuri rauhan juhla" ja Jaakko Linjaman säveltämää laulua "He lauloivat voittoa taivaan" lauletaan paljon, samoin häälaulua "Anna sä, Herra, nyt siunaus taivaan".Harri Turunen (2007): Väinö Havas : Runoileva kirkkoherra koki sankarikuoleman . KirjastoVirma. Viitattu 1.7.2008
Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen "Testamentti pojalleni" on tunnetuimpia Havaksen runoja.
Poliitikko ja sotilas Väinö Havas oli nuorena ylioppilaana yhdessä K. A. Tapolan kanssa keskeisiä puuhamiehiä kotipitäjänsä Lempäälän suojeluskunnan perustamisessa 1917, mutta hän joutui sittemmin piileskelemään Lempäälässä, kunnes valkoiset valtasivat pitäjän maaliskuun lopulla 1918. Sen jälkeen Havaskin pääsi veljensä Eeron kanssa lähtemään mukaan sotaan. Havas oli vapaaehtoisena mukana viidessä sodassa: Suomen sisällissodassa, heimosodissa Virossa Pohjan Pojissa ja Aunuksessa, talvisodassa ja jatkosodassa. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni ja toimi komppanianpäällikkönä jo heimosodissa. Havas oli Suur-Suomi-aatteen kannattaja mutta ei kuitenkaan kuulunut AKS:ään eikä äärioikeistoon.
Havas oli presidentin valitsijamiehenä 1931 ja 1937, ja hänet valittiin eduskuntaan 1939 kokoomuksen ehdokkaana. Talvisodan puhjettua Havas kuitenkin lähti rintamalle vapaaehtoisena. Kansanedustajista myös Heikki Niskanen, Antti Rantamaa ja Paavo Susitaival lähtivät sotaan vapaaehtoisina. Havas kaatui jatkosodan alussa 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella ollessaan pysäyttämässä neuvostoliittolaista hyökkäysvaunua JR 50:n 6. komppanian päällikkönä. Hänet haudattiin Kivijärvelle.
Kirjailija Martta Haatanen julkaisi kaksi vuotta myöhemmin 1943 romaanin Kirkastettu sydän, jonka pohjalta Ilmari Unho teki samannimisen elokuvan. Kirjalle ja siitä tehdylle elokuvalle Väinö Havas ja hänen elämänsä oli vahvana esikuvana.
Julkaisut Miten saavutamme puhtaan omantunnon? Tekijä, 1921. Lestadiolaisuuden historia pääpiirteissään. Suomen lähetysseuran laestadiolainen haaraosasto, 1927. Kristityn kodin aapinen. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1930. Vartion vaihto : runoja. Kirjapaja, 1944. Hän uskoi meille sovituksen sanan. WSOY, 1946. Joulusta jouluun : Suomen kotien lukukirja. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1953. Uusi painos: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1997. (sid.). Kasteen armo. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1958. Sana Pojille. Laestadius-seura, 1965. Jumalan kalamies : runoja. Toimittaneet Mirjami Kallio ja Paulo Rusava. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1998. Jumalan kalamies. Cd-levy. Toimittaneet Mirjami Kallio ja Paulo Rusava, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1998.
Katso myös Pohjan Pojat
Lähteet
Arkistolaitos. Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto: Väinö Havas Viitteet
Kirjallisuutta Viljanen, Paavo: Wäinö Havas : hengen ja miekan mies. WSOY 1943 Kärkkäinen, Timo: Väinö Havas poliittisyhteiskunnallisena vaikuttajana 1929–1940. Suomen ja kirkkohistorian pro gradu -tutkielma. HYTTK 1994 Lahdenperä, Tauno: Lempäälän Suojeluskunta 15.10.1917–4.11.1944. 1994. Jussi Niinistö (): Pohjan pojat – kuvahistoria suomalaisen vapaaehtoisrykmentin vaiheista Viron vapaussodassa 1919. (Yhdessä Jukka I. Mattilan kanssa). Jyväskylä LAK-Kustannus 1999 Jussi Niinistö (2003). Suomalaisia vapaustaistelijoita. Helsinki Nimox
Aiheesta muualla Havaksen kirjoitus kasteesta Siionin lähetyslehdessä 1940
Luokka:Vanhoillislestadiolaiset saarnaajat Luokka:Uusheränneet saarnaajat Luokka:Kansanedustajat Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Vaasan läänin itäinen vaalipiiri Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset virsirunoilijat Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset toisessa maailmansodassa kaatuneet Luokka:Vuonna 1898 syntyneet Luokka:Vuonna 1941 kuolleet