Tiberin saariVitruvius: Arkkitehtuurista (De architectura) 3.2.3, teoksessa . (, myös Isola di San Bartolomeo; ) on saari Tiberjoessa Rooman kaupungissa Italiassa. Se sijaitsee joenmutkassa kaupungin vanhimman osan kohdalla.
Maantiede
Tiberin saari sijaitsee Rooman kaupungin vanhimman osan, kuten Capitolium-kukkulan, kohdalla. Se on joen ainoa saari Rooman kaupungin alueella. Saari vaikuttaa olevan Capitoliumin harjanteen jatke, ja sen ydin on samaa tuffikiveä, jonka ympärille on kerääntynyt joen mukanaan tuomaa lietettä. Kovemmasta tuffikerroksesta johtuen joki ei ole huuhtonut saarta täysin pois, vaan jakaantuu ja virtaa sen molemmin puolin. Saaren nykyinen pituus on 269 metriä ja suurin leveys 67 metriä.
pienoiskuva|vasen|Tiberin saari Ponte Garibaldilta eli saaren länsipäästä nähtynä, oikealla Ponte Cestio. Saari on yhdistetty silloilla joen kumpaankin rantaan antiikin ajoista lähtien. Itärannalta eli Rooman keskustan puolelta saarelle johtaa Ponte Fabricio eli antiikin Pons Fabricius, ja länsirannalta eli Trasteveren puolelta Ponte Cestio eli antiikin Pons Cestius. Saaren länsipään poikki kulkee nykyisin myös Ponte Garibaldi, jolta ei kuitenkaan ole pääsyä saarelle.
Saari kuului antiikin aikana Augustuksen ajan Rooman aluejaossa neljänteentoista kaupunginosaan, Regio XIV Transtiberimiin. Nykyisin se kuuluu Ripan rioneen.
Historia Antiikki pienoiskuva|vasen|Tiberin saaren antiikin aikaista travertiinista tehtyä laivan muotoista rakennetta.
Antiikin aikana saarta kutsuttiin usein yksinkertaisesti nimellä Insula (”Saari”),CIL VI 9824, 33864; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 110. mutta myös monilla muilla nimillä: Insula Tiberina (”Tiberin saari"),Helenius Acron: Skolia Horatiuksen Satiireihin 2.3.36. Inter duos pontes (”Kahden sillan välissä”),Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Poplicola 8; Justinus Marttyyri: Ensimmäinen apologia 26; Aethicus Ister: Cosmographia 83, ed. Riese; Chronica 145. Insula Aesculapii (”Aesculapiuksen saari")Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 25; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 5.13. ja Insula serpentis Epidaurii (”Epidauroksen käärmeen saari”).Sidonius Apollinaris: Kirjeet (Epistulae) 1.7.12. Keskiajalla se tunnettiin myös nimellä Insula Lycaonia.
Antiikin roomalaisen perimätiedon mukaan saaren ydin olisi muodostunut Tarquiniusten pelloilta Campus Martiukselta kerätystä viljasta, joka kuninkaiden karkottamisen jälkeen heitettiin suurina määrinä Tiberiin ja kasautui saaren kohdalle.Livius: Rooman synty 2.5; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 5.13. Vuonna 292 eaa. parantajajumala Asklepioksen eli roomalaisittain Aesculapiuksen käärme, joka oli matkalla Roomaan jumalan patsaan kanssa, poistui laivasta ja ui rantaan saarelle. Tämän johdosta saarelle rakennettiin Aesculapiuksen temppeli, ja se vihittiin hänelle pyhitetyksi, vaikka myöhemmin sinne pystytettiin myös muiden jumaluuksien, kuten Juppiterin, Faunuksen, Tiberinuksen ja Semo Sancuksen pyhäköt.
pienoiskuva|San Bartolomeo all'Isola -kirkko. Käärmelegendan seurauksena saari muokattiin muistuttamaan laivaa. Sen ympärille rakennettiin kivinen alusta, jonka päälle pystytettiin seinämä, joka muodosti tarkasti roomalaisen laivan rungon muodon. Saaren itäpäässä on edelleen nähtävissä huomattava osa travertiinista tehdystä perärakenteesta. Obeliskin, jonka osia säilytetään Napolin museossa, on arveltu esittävän mastoa. Tämän muutostyön ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta säilyneet seinämät viittaavat samaan aikaan kuin Pons Fabricius (62 eaa.) ja Pons Cestius (70–42 eaa.), ja on mahdollista, että nämä sillat rakennettiin osana samaa hanketta kuin laivamainen rakenne. Ennen kivisiltojen rakentamista saari oli epäilemättä yhdistetty Tiberin itärantaan puisella sillalla ainakin siitä lähtien, kun Aesculapiuksen kultti perustettiin.Vrt. Livius: Rooman synty 35.21.5, jossa vuoden 193 eaa. tulvan kerrotaan tuhonneen ”kaksi siltaa”.
Nykyaika pienoiskuva|Fatebenefratellin sairaala.
Nykyisin Asklepioksen temppelin paikalla saaren itäosassa sijaitsee San Bartolomeo all'Isola -basilikakirkko. Sen rakennutti keisari Otto III vuonna 998. Parantajajumalan kulttia jatkaa tavallaan saaren länsiosan suureksi osaksi täyttävä Fatebenefratellin sairaala eli San Giovanni Calibitan sairaala. Sen perustivat espanjalaiset Jumalan pyhän Johanneksen sääntökunnan (Ordo Hospitalarius Sancti Ioannis de Deo) munkit vuonna 1582.
Lähteet
Aiheesta muualla
Häviävää Roomaa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 05.10.1930, nro 40, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Antiikin Rooman kaupungin maantiede Luokka:Italian saaret Luokka:Rooma