Postliberalismi on katolisista piireistä alkunsa saanut ideologia, joka on saavuttanut näkyvyyttä 2000-luvulla muun muassa Yhdysvalloissa.Chris Wright, Postliberalism: A Dangerous “New” Conservatism The Philosophical Salon 16.10.2023, viitattu 20.3.2025 Peter Smith, Michelle R. Smith, What is postliberalism? How a Catholic intellectual movement influenced JD Vance’s political views PBS 4.9.2024, viitattu 20.3.2025 Se on vastareaktio niille koetuille epäkohdille, jotka postliberalismin kannattajien mukaan johtuvat liberalismista.
Postliberalismiin sisältyy sekä sosiaaliliberalismin että libertarismin kritiikki. Aatetta pidetään yleensä oikeistolaisena kulttuurisissa kysymyksissä, mutta vasemmistolaisena taloudellisissa kysymyksissä. Postliberalismissa korostetaan yhteisen edun käsitettä ja uskonnollisen perinnön merkitystä. Postliberaalit ajattelijat pitävät tärkeänä sosiaalisista velvoitteista, yhteisöstä ja traditiosta huolehtimista perheen, kirkon ja kansakunnan avulla. Postliberaalit ajattelijat ovat selittäneet maailman taloudellisia, sosiaalisia, polittisia ja ympäristökriisejä yhteisen edun sivuuttamisella. Vaikka postliberaalien välillä on näkemys- ja painotuseroja, kuuluvat postliberalismin tavoitteisiin usein kirkon ja valtion eron heikentäminen, aborttivastaisuus, pornografian kieltäminen, liiketoiminnan rajoittaminen sapattina, keskiluokan turvaverkkojen vahvistaminen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vastustaminen. Postliberaalin liikkeen piirissä on esiintynyt myös vastavallankumouksellisia ajatuksia yliopistojen kaltaisten instituutioiden ottamisesta postliberaalien hallintaan ja eliitin korvaamisesta. Postliberaalit ovat usein tukeneet Viktor Orbánia, joka tunnetaan niin kutsutusta illiberaalista demokratiasta. Postliberalismin kriitikot ovat syyttäneet aatetta autoritarismista ja protofasismista. Esimerkiksi Floridan Ave Maria -yliopiston politiikan tutkimuksen professori James Pattersonin mukaan postliberalismi suosii autoritaarisia oikeistohallintoja.
Postliberaaleihin ajattelijoihin kuuluvat Patrick J. Deneen, Adrian Vermeule, Sohrab Ahmari, Yoram Hazony, Adrian Pabst, Chad Pecknold ja Gladden Pappin. Yhdysvalloissa liikkeestä tuli näkyvämpi J. D. Vancen tultua vuonna 2024 valituksi Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi. Vuonna 2019 katolilaiseksi kääntynyt Vance määrittelee itsensä postliberaaliksi. George Washingtonin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Julian Waller on huomauttanut Vancella olevan postliberalismin lisäksi muitakin vaikutteita Trumpin kaltaisista populisteista Peter Thieliin. Postliberaalit ovat ajaneet visiota Yhdysvaltain republikaanipuolueesta populistisena, työväenluokkaisena liikkeenä.
Lähteet
Luokka:Konservatismi Luokka:Kristinusko ja politiikka