Jorma Juhani Kangasmäki (14. heinäkuuta 1952 Valkeakoski – 29. elokuuta 2026 ValkeakoskiKuolinilmoitus. Valkeakosken Sanomat 24.9.2026, s. A11.) oli suomalainen jalkapallovalmentaja ja jalkapalloilija.
Ura Keskikenttäpelaajana ja hyökkääjänä pelannut Kangasmäki esiintyi kasvattajaseurassaan Valkeakosken Hakassa yhteensä viidessätoista Mestaruussarjan ottelussa ja teki niissä kaksi maalia kausina 1970–1972. Tämän jälkeen hän edusti IV divisioonassa ja III divisioonassa pelannutta Salon Palloilijoita 1973–1974 ja Pallo-Seppoja 1975. Kangasmäen pelaajaura päättyi polvivammaan vuonna 1975.
Valmennusuransa Kangasmäki aloitti Valkeakosken Hakassa, jossa hän toimi juniorivalmentajana 1985–1987. Näistä ensimmäisen vuoden hän valmensi C- ja D-junioreita ja kaksi jälkimmäistä vuotta A-junioreita.Palkki & Viljanen & Virtanen 2011, 44–45. Kaudeksi 1988 Kangasmäki nousi edustusjoukkueen valmennukseen päävalmentaja Esko Rannan avuksi. Hakan oltua neljänneksi viimeisenä mestaruussarjan pääkierroksen ensimmäisen puolikkaan jälkeen hän korvasi Rannan päävalmentajana Mikkelin Palloilijoita vastaan pelatun ottelun jälkeen 11. heinäkuuta 1988. Valmentajavaihdoksen jälkeen Hakan otteet kohenivat ja se keräsi seitsemästä viimeisestä ottelustaan neljä voittoa sekä kaksi tasapeliä, häviten vain kerran vierasottelussa Rovaniemen Palloseuralle. Kangasmäen alaisuudessa Haka pääsi lopulta ylempään loppusarjaan, kun se voitti samaan pistemäärään pääkierroksella yltäneen Kemin Palloseuran uusintaottelussa. Loppusarjassa Haka ei kyennyt parantamaan sijoitustaan ja jäi kuudenneksi, mutta kausi huipentui cup-voittoon Oulun Työväen Palloilijoita vastaan, ja Kangasmäki solmi Hakan kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen yhden vuoden jatko-optiolla.
Kangasmäen ensimmäisellä kokonaisella päävalmentajakaudella Haka oli pääkierroksen päätteeksi mukana mitalitaistossa, mutta jäi ylemmässä loppusarjassa kärkikolmikon tahdista ja sijoittui lopulta neljänneksi. Cup-voittajien cupissa Haka putosi otteluparissa unkarilaista Ferencvárosia vastaan yhteismaalein 6–2, yltäen kotona pelatussa osaottelussa 1–1-tasatulokseen. Kangasmäki johdatti Hakan myös toiseen perättäiseen Suomen cupin finaaliin, mutta loppuottelussa Kuopion Palloseura oli vahvempi lukemin 3–2. Sopimuksessa olleen optiovuoden myötä Kangasmäki jatkoi Hakan päävalmentajana vasta perustetun Futisliigan ensimmäisellä kaudella 1990. Ailahtelevien otteiden seurauksena Haka oli vaarassa jäädä ulos pudotuspeleistä, joten kaksi kierrosta ennen runkosarjan loppua Esko Malm otti vastuun valmennuksesta ja Kangasmäki siirtyi tämän apuvalmentajaksi. Haka sijoittui kahdeksanneksi ja pääsi mukaan pudotuspeleihin, mutta hävisi heti ensimmäisellä kierroksella otteluparin runkosarjan voittaneelle Kuusysille. Kauden päätteeksi Kangasmäki palasi jälleen juniorivalmennuksen pariin Hakan A-junioreiden päävalmentajaksi.
Kolmen vuoden aikana Hakan juniorit sijoittuivat kerran Kangasmäen alaisuudessa A-junioreiden mestaruussarjassa mitaleille, kun joukkue saavutti kolmannen sijan kauden 1992 päätteeksi. Tämän jälkeen hän siirtyi toisen valkeakoskelaisjoukkueen, Hakan yhteistyöseurana toimineen Koskenpoikien päävalmentajaksi. Kangasmäen komennossa Kakkosen länsilohkossa pelannut Koskenpojat taisteli sarjanoususta aina päätöskierrokselle saakka ja hävittyään viimeisessä ottelussaan Turun Weikoille jäi lopulta lohkonsa toiseksi. Koskenpojille aukesi vielä uusi mahdollisuus nousuun Ykköseen pudonneen FC Oulun luopuessa sarjapaikastaan, mutta Kakkosen toiseksi sijoittuneiden joukkueiden välillä pelattujen karsintojen ensimmäisessä osassa IF Gnistan oli parempi yhteismaalein 2–1. Seuraavaksi vuodeksi Koskenpojat menetti avauksen pelaajistaan ylemmille sarjatasoille Jari Kaasalaisen, Mika Salon, ja Jarno Zipruksen sekä puolet kaudesta yhteistyösopimuksen turvin joukkueessa pelanneet Janne Hyökyvaaran ja Sami Mahlion. Pelaajistoltaan heikentynyt joukkue ei yltänyt enää nousutaisteluun ja se sijoittui Kangasmäen toisella kaudella lohkonsa keskikastiin.
Vuonna 1996 Kangasmäki teki päävalmentajasopimuksen toista kauttaan Ykkösessä pelanneen FC Hämeenlinnan kanssa.Palkki & Viljanen & Virtanen 2011, 42–43. Hän toi mukanaan Koskenpojista liigakokemusta omanneet Juha Lahtisen ja Gary Ricen sekä Hakan päävalmentajana alaisuudessaan pelanneen Ari Tantun. Parhaimmaksi löydöksi osoittautui Kangasmäelle juniorivalmennusajoilta tuttu Teemu Haaja, joka nousi Hämeenlinnassa avauskokoonpanon pelaajaksi pelattuaan korkeimmillaan Nelosessa. Kangasmäen ensimmäinen kausi Hämeenlinnassa sujui yli odotusten joukkueen ollessa yllättäen mukana nousutaistossa, ja se oli voitollinen myös ensimmäistä kertaa järjestetyssä Ykköscupissa päihitettyään finaalissa Oulun Palloseuran lukemin 3–0.Palkki & Viljanen & Virtanen 2011, 46–51. Seuraavalle kaudelle joukkueen rakennetta muutettiin nuoremmaksi ja FC Hämeenlinna jäi etelälohkossa ulos noususarjasta, mutta säilytti sarjapaikkansa voittamalla alaloppusarjan lohkonsa.Palkki & Viljanen & Virtanen 2011, 52–54. Kangasmäen kolmannella kaudella FC Hämeenlinna kärsi vaikeuksista maalinteon kanssa ja vajosi etelälohkon viimeiselle tilalle. Viidentoista ottelun jälkeen hänet siirrettiin sivuun ja juniorijoukkuetta valmentanut Seppo Pyykkö otti Kangasmäen paikan päävalmentajana.Palkki & Viljanen & Virtanen 2011, 61. Tulokset eivät kuitenkaan parantuneet valmentajavaihdoksen myötä ja FC Hämeenlinna putosi kauden päätteeksi Kakkoseen. Kauden 1998 jälkeen Kangasmäki ei toiminut ylemmillä sarjatasoilla vastuuvalmentajana jalkapallon saralla.
Saavutukset Suomen Cup 1988 Suomen Cupin hopea 1989 A-junioreiden SM-pronssi 1992 Ykköscup 1996
Lähteet
Viitteet
Luokka:Jalkapallon Suomen Cupin mestarit Luokka:Suomalaiset jalkapallovalmentajat Luokka:Suomalaiset jalkapalloilijat Luokka:Vuonna 1952 syntyneet Luokka:Vuonna 2026 kuolleet