Kelb tal-kaċċa ta’ Malta () on maltalainen koirarotu.

Ulkonäkö Rotu muistuttaa saint-germaininseisojaa ja italianseisojaa, ja sillä onkin braccomaiset kasvonpiirteet ja suuret riippuvat korvat. Se on keskikokoinen, ja sillä on lyhyt karvapeite. Kirsu ja huulet ovat yleensä vaaleanpunaiset. Pohjaväri on aina valkoinen, jossa olevien laikkujen sävy vaihtelee vaaleasta sitruunasta tummanoranssiin. Sitruunalaikkuiset yksilöt ovat hieman pienempiä ja matalampia kuin oranssilaikkuiset, ja jotkut pitävät niitä rodun ”oikeana” variaationa.

Luonne ja käyttäytyminen Rotu on älykäs, erittäin uskollinen, ystävällinen ja lempeä. Sitä käytetään paitsi tavanomaiseen metsästykseen, myös noutamiseen ja ylösajamiseen. Sen riistaa ovat tyypillisesti olleet mm. viiriäiset, turturikyyhkyt ja laulurastaat. Työskennellessään se kulkee kaikkien paikallisten maastojen läpi vaikeuksitta.

Alkuperä Alun perin Maltalla metsästystä harrastettiin ainoastaan aatelisten keskuudessa, ja 1500-luvulla metsästys oli jo erittäin säännösteltyä. Vanhin rodun mahdollisesti mainitseva dokumentti on suurmestari Ximenesin vuonna 1773 julkaisema asiakirja, joka salli seisojatyyppisten koirien käytön metsästyksessä. Ajan myötä rotu sopeutui paikalliseen ilmastoon ja maastoon: lyhyt karvapeite auttoi selviytymään sekä leutoina talvina että ankarina kesinä.

Jo vuosien ajan maltalaiset metsästäjät ovat pyrkineet siihen, että jonain päivänä rotu hyväksyttäisiin virallisesti puhdasrotuiseksi. Tällä hetkellä Maltan saarilta löytyy kohtuullisen paljon rodunedustajia, minkä lisäksi joitain yksilöitä on kulkeutunut Australiaan maltalaisten maahanmuuttajien mukana. Ulkomaalaisten lintukoirarotujen, kuten saksanseisojan, kulkeuduttua Maltalle ja risteydyttyä paikallisen populaation kanssa puhdasrotuisten yksilöiden kanta on kuitenkin alkanut vähentyä.

Vuonna 2012 Federazzjoni Kaċċaturi Nassaba Konservazzjonisti -järjestö perusti Klabb Klieb tal-Kaċċa ta' Malta -kerhon, jonka tehtävänä oli suorittaa rotua koskeva geneettinen tutkimus. Tämän myötä vuonna 2014 hammaskirurgi James Galea ja eläinlääkäri Martin Debattista toteuttivat tutkimuksen, ja kokoon saatiin näytteet 20 yksilöltä. Vuotta myöhemmin heinäkuussa 2015 tutkimusta arvioitiin italialaisissa DNA-tutkimuksiin erikoistuneissa yliopistoissa. Loppupäätelmä oli, että kyseessä oli ainutlaatuinen ja aidosti maltalainen rotu, eikä sitä enää voitu luokitella sekarotuiseksi tai risteytystaustaiseksi. Projekti on nyt saavuttanut päämääränsä, ja rodulle ollaan valmistelemassa kantakirjaa.

Vuonna 2001 Maltalla painettiin ensimmäinen rotua esittävä postimerkki. Kesäkuussa 2016 Malta Canine Society järjesti näyttelyn, jossa esiteltiin myös tämän rodun edustajia ja jossa kansainväliset tuomarit pääsivät tutustumaan siihen.Celebrating The Maltese Hunting Dog. Malta Daily, 25.6.2023. Haettu 13.6.2025.

Etymologia Sananmukaisesti kelb tal-kaċċa ta’ Malta tarkoittaa ”Maltan metsästyskoiraa”. Sitruunalaikkuisia yksilöitä kutsutaan toisinaan termillä kelb tal-kaċċa ta’ Għawdex eli ”Gozon metsästyskoira”.Maltese Hunting Dog. Federation for Hunting & Conservation - Malta. Haettu 13.6.2025.

Lähteet

Luokka:FCI:n ulkopuoliset rodut Luokka:Seisojat Luokka:Eurooppalaiset koirarodut