Johan Johansson Winter (myös JohannesIida Kauppi: Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksen nimeksi tulee Wintteri – Johannes Winter toimi isonvihan aikana kaupunginhallinnossa oikeudenmukaisesti Laitilan Sanomat 25.5.2021. Viitattu 4.8.2025.; 19. tammikuuta 1674 Turku – 2. joulukuuta 1765 Uusikaupunki) Viitattu 1.8.2025. oli suomalainen pedagogi ja pappi, joka sai rehtorin arvonimen. Hän toimi pitkään Uudenkaupungin koulumestarina ja vastasi kaupungin koko hallinnosta isonvihan aikana vuosina 1715–1721.
Winterin isä Johan Karlsson Winter oli Tartosta kotoisin ollut kirjanpainaja, joka hoiti vuodesta 1668 Turussa Suomen piispan Johannes Gezelius vanhemman kirjapainoa.Tomi Kangas: Uudenkaupungin ”siunattu” rauha 1721 – Suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös, s. 81–82, 86, 156–157. Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys, Uusikaupunki 1996. Teoksen verkkoversio Winterin äiti oli Kristina Erwinsdotter Herweg. Winter syntyi Turussa ja alkoi käydä Turun katedraalikoulua tammikuussa 1687. Hän tuli ylioppilaaksi lukuvuonna 1692–1693, minkä jälkeen hän muutti Uuteenkaupunkiin. Hän oli useasti papiston apuna ja hänet vihittiin synnyinkaupungissaan Turussa papiksi 21. joulukuuta 1699. Samana vuonna hän aloitti Uudenkaupungin pedagogion koulumestarina eli pedagogina.
Isonvihan venäläismiehityksen aikana Uudenkaupungin virkamiehet pakenivat ja näiden tehtäviä hoitanut raatimies Nesteniuskin vangittiin vuonna 1715, minkä jälkeen Winter hoiti yksinään kaupungin koko hallintoa, kunnes normaaliolot palautuivat vuonna 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan myötä. Winter toimi myös koko miehitysajan kaupungin kirkkoherrana ja kirkonisäntänä, sillä Nestenius ei hoitanut näitä tehtäviä. Huhtikuussa 1719 rovasti Jacobus Ritz määräsi Winterin palaamaan myös pedagogintyöhönsä, minkä jälkeen hän sai rehtorin arvonimen. Winter jätti pedagogityönsä vuonna 1745, mutta hoiti virkaa vuoteen 1747 asti ja toimi vielä sen jälkeenkin harvoin viransijaisena. Hän kuoli Uudessakaupungissa 91-vuotiaana vuonna 1765.
Winterille jäi Uudessakaupungissa hyvä maine, sillä hänen katsottiin hoitaneen kaupungin hallintoa isonvihan aikana oikeudenmukaisesti ja rehellisesti. Kaupunkilaiset puhuivat vielä hänen kuoltuaankin ”Winterin ajoista” myönteisessä sävyssä. Paikkakunnalla on nimetty hänen mukaansa vuonna 2025 avattu monitoimijatalo Wintteri.
Perhe Winterin ensimmäinen vaimo oli Maria Petrusdotter Bergius, jonka kanssa hän sai kaksi lasta. Pari vihittiin 1706. Winter erosi Bergiuksesta ja otti uudeksi vaimokseen Margaretta Johansdotter Waeniuksen, jonka kanssa hän sai kolme lasta. Winterin pojanpoika oli kamarineuvos Arndt Johan Winter ja pojanpojanpoika senaattori Johan Petter Winter.
Lähteet
Luokka:Rehtorit Luokka:Suomalaiset papit Luokka:Vuonna 1674 syntyneet Luokka:Vuonna 1765 kuolleet