Bosnia on alue Bosnia ja Hertsegovinan pohjoisosassa. Bosnialla ja Hertsegovinalla ei kummallakaan ole nykyään erikseen hallinnollista asemaa. Bosnia käsittää noin kaksi kolmasosaa Bosnia-Hertsegovinan pinta-alasta. Se on saanut nimensä Bosna-joesta.
Historia Bosnia oli jo antiikin aikaan tärkeä kauttakulkumaa Adrianmeren ja Tonavan välissä, ja sinne syntyi vauraita kaupunkeja kaupankäynnin ansiosta. Rooman valtakunnan vuonna 395 tapahtuneen jakaantumisen jälkeen Bosniasta tuli Länsi-Rooman rajamaa. 500–600-luvuilla tapahtuneen slaavien kansainvaelluksen jälkeen Bosnia oli lähinnä yksi Bysantin provinsseista, jolla oli omat ruhtinaansa. Nimi Bosnia mainitaan maantieteellisenä alueena ensimmäisen kerran 900-luvulla Bysantin keisari Konstantinos VII:n kirjoittamassa tutkielmassa Πρὸς τὸν ἴδιον υἱὸν Ρωμανόν (vapaasti kääntäen "pojalleni Romanosille", tunnettu paremmin latinankielisellä nimellä De administrando imperio). Konstantinos mainitsee Bosnian nimen muodossa "Bosona" (Βόσονα).
Vuosien 1154 ja 1463 välillä Bosnia oli banaatti ja loppupuolella itsenäinen kuningaskunta, minkä jälkeen siitä tuli osa Osmanien valtakuntaa. Keskiaikainen Bosnia oli pääosin katolinen, vuonna 1468 alle yksi prosentti asukkaista oli muslimeja. Vuoden 1600 tienoilla 71 prosenttia asukkaista oli kääntynyt islaminuskoon. Kristityillä ei ollut asevelvollisuuta Osmanien armeijassa, mutta kristittyjä poikia vietiin janitsaareiksi.
Nuori upseeri Husein Gradaščević kaappasi vallan Bosniassa vuonna 1831, vangitsi turkkilaisten visiirin ja marssi 25 000 miehen armeijansa kanssa Kosovoon neuvottelemaan suurvisiirin kanssa. Hän vaati Bosnialle paikallista autonomiaa. Kapina kukistettiin seuraavana vuonna, ja Hertsegovina erotettiin Bosnian eyaletista Ali-aga Rizvanbegovićin hallitsemaksi alueeksi.
Vuonna 1878 Bosniasta tuli de facto osa Itävalta-Unkaria. Asiasta sovittiin ensin suurvaltojen kesken Berliinin kongressissa, minkä jälkeen Itävalta-Unkarin joukot ottivat alueen haltuunsa. Aluetta hallittiin aluksi aikaisempien, Osmanien valtakunnan, lakien mukaan. Itävalta-Unkarin Bosniassa harjoittamaan politiikkaan kuului väestöryhmien etuoikeuksien ja kulttuurin säilyttäminen ennallaan samalla, kun läntistä hallintotapaa ja koulutusmallia vähitellen levitettiin. Tältä ajalta on peräisin käsite Bosnia-Hertsegovina.
Lokakuussa 1908 Itävalta-Unkari ilmoitti osmaneille liittävänsä Bosnian osaksi omaa valtakuntaansa de jure, mikä johti useita kuukausia kansainväliseen kestäneeseen kriisiin Euroopan suurvaltojen välillä. Serbian kuningaskunta protestoi erityisen voimakkaasti Itävalta-Unkarin toimintaa, koska Bosniassa asui paljon serbejä. Helmikuussa 1909 Itävalta-Unkari ja Osmanien valtakunta solmivat sopimuksen, jossa ottomaanien hallitus tunnusti Bosnian ja Hertsegovinan liittämisen Itävalta-Unkariin.
Katso myös Bosnian sota Bosniakit Serbitasavalta
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Bosnia ja Hertsegovinan maantiede Luokka:Bosnia ja Hertsegovinan historia Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit