Gasgrid Vetyverkot on Suomen valtion omistaman Gasgridin tytäryhtiö, joka kehittää kansallista vetyverkkoa ja kansainvälistä vedyn siirtoinfrastruktuuria ja vetymarkkinaa. Täten tuetaan Suomen energiaitsenäisyyttä, taloutta ja teollisia investointeja.
Historia Gasgrid aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2020. Gasgrid Vetyverkot on perustettu lähes kolme vuotta myöhemmin, joulukuussa 2022.
Huhtikuussa 2022 Gasgrid Finland ja ruotsalainen Nordion Energi kertoivat suunnittelevansa yhteistä, noin tuhat kilometriä pitkää vetyputkistoa. Kesäkuussa kerrottiin, että Gasgrid Finlandin tytäryhtiö Vetyverkot alkaa rakentaa vetyputkistoja kolmeen paikkaan Suomessa.
Helmikuussa 2023 Suomen työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 9,5 miljoonan euron EU:n NextGenerationEU-rahoituksen vedyn siirtoputkeen. Siirtoinfrastuktuuria demonstroiva hankkeessä vetyä siirretään Kemiran Joutsenon tehtaalta Imatralle Ovako Imatran terästehtaalle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vetyä siirrettiin Suomessa teollisuusalueen ulkopuolella.
Syksyllä 2024 Gasgrid alkoi järjestää eri puolella Suomea keskustelutilaisuuksia, joissa esiteltiin alustavia vedynsiirtoputken linjauksia ja kerrottiin hankkeen luomista investointimahdollisuuksista. Esimerkiksi Oulun alueen runkoputken linjaukselle oli tuolloin kolme erilaista vaihtoehtoa. Marraskuussa Gasgrid julkaisi päivityksen kansallisen vetyverkon reittisuunnitelmaan. Viiden miljardin arvoisen maan alla sijaitsevan verkon rakennus oli tarkoitus alkaa vuonna 2027. Verkko yhdistää tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueet teollisuusalueisiin ja sitä voidaan käyttää niin vedyn kuin metaaninkin siirtämiseen.
Tammikuussa 2025 Gasgrid Vetyverkot ja Ahvenanmaan maakuntahallitus allekirjoittivat aiesopimuksen, joka selvittelee vetyverkoston mahdollista rakentamista Ahvenanmaalle. Kuun lopulla Gasgridin ja sen yhteistyökumppaneiden vetyverkkohankkeille myönnettiin yhteensä 51 miljoonaa euroa EU-tukea. Euroopan komission mukaan hankkeet vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja edistävät rajat ylittävien vetymarkkinoiden syntyä.
Organisaatio Gasgrid-konserniin kuuluu emoyhtiö Gasgrid Finland Oy ja sen tytäryhtiöt Gasgrid Vetyverkot Oy ja Floating LNG Terminal Finland Oy. Konsernilla on yli sata työntekijää ja sen toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Imatralla, Inkoossa, Kouvolassa ja Mäntsälässä.
Toiminta Gasgrid Vetyverkot Oy kehittää Suomen kansallista vetyverkkoa ja kansainvälistä vedyn siirtoinfrastruktuuria ja vetymarkkinaa. Yhtiö on perustettu tukemaan Suomen energiaitsenäisyyttä, taloutta ja teollisia investointeja. Yhtiö rakentaa vetyverkkoja Suomen sisällä, mutta on mukana myös kansainvälisissä hankkeissa.
Kansainväliset hankkeet Gasgridin kansainvälisille vetyinfrastuktuurihankkeille on annettu Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston yhteisen edun mukaisten hankkeiden status (Project of Common Interest, PCI). Statuksen ansiosta hankkeet voivat hakea EU-tukea ja saada nopeutettuja luvitusprosesseja. Gasgridin hankkeille on myönnetty yli 50 miljoonaa euroa EU-tukea.
Kansainvälisiä projekteja oli keväällä 2024 kolme: Nordic Hydrogen Route (NHR) -hanke selvittelee Suomen ja Ruotsin välisellä Perämeren rannikolla sijaitsevan 1 000 kilometriä pitkän vetyputkiston rakentamista Putkistoa suunnitellaan yhdessä ruotsalaisen Nordion Energin kanssa. Putkiston on tarkoitus kulkea Vaasasta Kemiin, josta sillä olisi yhteys sekä Kiirunaan että Örnsköldsvikiin. Nordic-Baltic Hydrogen Corridor (NBHC)-hanke suunnittelee vetyinfrastruktuuria, joka kulkisi Suomesta Saksaan Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta ja vastaisi Keski-Euroopan vetytarpeisiin. Baltic Sea Hydrogen Collector (BHC) -hanke selvittelee merenalaista vetyputkistoa, joka yhdistäisi Suomen ja Ruotsin Keski-Eurooppaan.
Kansallinen hanke Gasgridin strategian mukaan vetytaloutta kasvatetaan Suomessa paikallisten vetylaaksojen kautta, jotka yhdistetään valtakunnalliseen vetyverkkoon runkoputken avulla. Vetyputken lisäksi tarvitaan uusia investointeja Fingridin sähköverkkoon. Suomeen suunniteltava vedyn tuotannon ja jalostuksen runkoverkko kulkisi suunnitelmien mukaan Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Satakunnan kohdalla verkko haarautuisi myös Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen. Verkon reitissä huomioidaan muun muassa tuulisähkön tuotantoalueet. Yhtiön tavoite on saada investointipäätökset tehtyä vuonna 2026 ja aloittaa rakentaminen seuraavana vuonna. Putkien halkaisija on noin metri ja ne kaivetaan maan sisälle infrakäytäviksi kutsutuille 10 metriä leveille kaistaleille. Koska putket sijaitsevat maan alla, niiden yllä olevia peltoalueita voi edelleen hyödyntää elinkeinotoiminnassa. Metsässä verkko vaatii 5–10 metriä leveän puustottoman alueen. Vetylaakoissa putkien halkaisija on pienempi kuin rungossa ja myös niissä käytetty paine on matalampi.
Gasgridin ohella vety- ja voimajohtoverkoston suunnitteluun osallistuvat paikalliset kunnat ja kehitysyhtiöt, mutta myös alueilla toimivat verkkoyhtiöt ja vedyn tuotantoa valmistelevat toimijat. Suunnittelussa pyritään välttämään asemakaava-alueita ja asutusta.
Yhteistyökumppanit
Gasgrid on mukana eurooppalaisten siirtoverkkoyhtiöiden muodostamassa European Hydrogen Backbone -ryhmässä. Vuonna 2021 vetyverkostoon kuuluneet eurooppalaiset kaasuverkkoyhtiöt julkaisivat raportin, jossa suunniteltiin eurooppalaista vetyverkostoa. Verkosto ulottuisi vuonna 2040 Pohjois-Suomesta Espanjaan.
Gasgrid kuuluu myös eurooppalaisten vedyn siirtoverkkoyhtiöiden yhteistyöorganisaatio ENNOH:iin. Sen hallituksessa toimii Gasgrid Vetyverkkojen Sara Kärki.
Gasgrid kuuluu vuonna 2021 perustettuun kansalliseen vetyklusteriin. Gasgridin ohella sen ohjausryhmässä on edustajia ABB:stä, Aurelia Turbinesista, Fortumista, Nesteeltä, SSAB:ltä, UPM:stä ja Wärtsilästä.
Vuonna 2024 Gasgrid Vetyverkot, Finnsementti ja energiayhtiöt Tampereen Energia, Helen, Keravan Energia, Oulun Energia, Fortum Power and Heat ja Vantaan Energia rahoittivat VTT:n tutkimushanketta. Hanke selvitteli energian tuotannossa syntyvän hiilidioksidin talteenottamista. Suomen hiilidioksidi-infrastruktuuri muodostuisi laivoista, välivarastoista ja Suomen sisäisessä kuljetuksessa käytettävistä putkistoista, rautateistä tai rekoista. Hiilidioksidi kuljetettaisiin esimerkiksi Norjan tai Tanskan merialueilla, Suomesta sopivaa varastointipaikkaa ei löydetty. Vetyteknologian avulla hiilidioksidista voisi valmistaa uusia tuotteita tai synteettistä polttoainetta.
Lähteet
Aiheesta muualla Viralliset verkkosivut The European Hydrogen Backbone (EHB) initiative
Luokka:Suomalaiset valtionyhtiöt Luokka:Suomalaiset energiayhtiöt