Norjan suurkäräjävaalit 2025 järjestettiin 8. syyskuuta. Niissä valittiin kaikki 169 jäsentä suurkäräjille. Samaan aikaan järjestettiin myös Norjan saamelaiskäräjien vaalit.

Työväenpuolue säilytti suurimman puolueen asemansa, ja sen johtama punavihreä liittouma sai enemmistön paikoista. Vaalien suurin nousija oli oikeistopopulistinen Edistyspuolue, joka oli selkeästi suurin oikeistoblokin puolue Høyren saadessa huonoimman tuloksensa sitten vuoden 2005.

Vaalitapa Suurkäräjävaaleissa on käytössä suhteellinen listavaali, eli paikat jakautuvat puolueiden kannatuksen mukaan ja valituksi tulevat ehdokkaat puolueiden itse määrittämässä järjestyksessä. Vuonna 2024 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä suurkäräjävaalien vaalilistat ovat suljettuja, eikä äänestäjä voi enää antaa henkilökohtaista ääntä ehdokkaalle. Vaalipiirejä on 19, joiden paikkamäärä perustuu sekä niiden asukaslukuun että pinta-alaan. Suurkäräjien paikoista 150 täytetään ensin normaalisti kustakin vaalipiiristä suhteellisesti. Loput 19, yksi kustakin vaalipiiristä, ovat tasauspaikkoja, joilla pyritään saamaan puolueiden koko maan kannatus ja suurkäräjien paikat vastaamaan toisiaan. Vaaleissa on käytössä äänikynnys, jonka mukaan tasauspaikkoja voivat saada vain puolueet, jotka ovat saaneet valtakunnallisesti vähintään neljä prosenttia äänistä.

Äänioikeus Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vuoden 2025 lopussa 18 vuotta täyttävät Norjan kansalaiset, jotka ovat tai ovat joskus olleet kirjoilla Norjassa. Kirjoillaoloehto ei koske norjalaisia diplomaatteja ja heidän perheenjäseniään. Äänestäjien ei tarvitse erikseen rekisteröityä. Äänestäjän henkilökohtainen äänestyspaikka on siinä kunnassa, jossa hän on ollut kirjoilla 30. kesäkuuta 2025 ja ulkomailla asuvien kohdalla äänioikeus on siinä kunnassa, jossa henkilö on viimeksi Norjassa asuessaan ollut kirjoilla, paitsi yli kymmenen vuotta ulkomailla asuneiden kohdalla, jotka äänestävät siinä kunnassa missä ovat viimeksi äänestäneet ollessaan Norjassa kirjoilla. Ne diplomaatit tai heidän perheenjäsenensä, jotka eivät ole koskaan asuneet Norjassa, äänestävät Oslon vaalipiirissä.

Äänestysaika Vaalipäivä on 8. syyskuuta. Osassa kunnista äänestys on kaksipäiväinen alkaen jo 7. syyskuuta. Vaalipäivänä voi äänestää vain oman kotikuntansa äänestyspaikoilla. Ennakkoäänestys alkoi 11. elokuuta ja päättyy 5. syyskuuta, sen aikana voi äänestää missä kunnassa tahansa. Mikäli äänestäjä on estynyt äänestämästä sekä ennakkoäänestyksen aikana että vaalipäivänä, hän on voinut erikseen sopimalla äänestää 1. heinäkuuta ja 8. elokuuta välisenä aikana. Huippuvuorilla ja Jan Mayenin saarella sekä ulkomailla toimivissa edustustoissa voi ennakkoäänestää 1. heinäkuuta – 29. elokuuta. Ulkomailla asuvat, joilla ei ole mahdollisuutta käydä äänestämässä paikan päällä edustustossa, voivat äänestää kirjeellä. Norjassa asuvat voivat terveydentilansa nojalla pyytää kotiäänestyksen järjestämistä. Hoivakodeissa ja vankiloissa asuville järjestään laitosäänestys.

Mielipidemittaukset pienoiskuva|vasen|Puolueiden gallup-kannatuksen 30 päivän keskiarvo edellisistä suurkäräjävaaleista lähtien. Vaalien alla selvästi suosituin oli Työväenpuolue, jonka vajaan 30 prosentin kannatus oli melko samalla tasolla kuin edellisissä vaaleissa. Toiseksi oli noussut oikeistopopulistinen Edistyspuolue, jota äänestäisi noin viidesosa. Keskusta-oikeistolaisen Høyren kannatus oli laskenut 15 prosentin tasolle. Suhteellisesti eniten kannatustaan oli menettänyt Keskustapuolue, jonka kannatus oli laskenut noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä viiteen prosenttiin. Sitä hieman suositumpia olivat Sosialistinen vasemmistopuolue ja Punaiset, joiden kannatuksessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia. Pienimmistä puolueista Kristillinen kansanpuolue ja Ympäristöpuolue vihreät olisivat NRK:n elokuun 2025 gallupissa olleet yltämässä vajaaseen viiteen prosenttiin. Venstre oli 3,8 prosentin kannatuksella aivan äänikynnyksen alapuolella.

NRK:n gallupissa oli kysytty myös äänestäjille mieluisinta pääministeriä. Høyren Erna Solberg oli lähes koko vaalikauden ollut suositumpi kuin työväenpuolueen Jonas Gahr Støre, mutta elokuussa 2025 heidän väliltään Støren olisi valinnut 48,8 prosenttia ja Solbergin 34,4 prosenttia. Verrattuna Støreä toiseksi suurimman puolueen edistyspuolueen johtajaan Sylvi Listhaugiin Støren olisi valinnut 62,6 prosenttia ja Listhaugin 27,8 prosenttia.

Puheenaiheet Asiantuntijoiden mukaan vuoden 2025 suurkäräjävaaleissa korostuivat yksittäisten asiakysymysten sijaan ideologiset jakolinjat. Erityisesti puhututtivat se, mitkä puolueet tekevät keskenään yhteistyötä ja kenestä tulee pääministeri. Selkeästi toiseksi suosituimman puolueen puheenjohtajana Sylvi Listhaug osallistui useisiin kahdenkeskisiin vaaliväittelyihin pääministeri Støren kanssa. Neljällä oikeistopuolueella ei kuitenkaan ollut keskinäistä selvyyttä siitä, kuka heidän pääministeriehdokkaansa on. Erityisesti Venstren kannattajat suhtautuivat nihkeästi Listhaugiin mahdollisena pääministerinä. Myös Høyren kannattajien keskuudessa Støre oli selvästi suositumpi pääministeriehdokas kuin Listhaug. TV2:n järjestämässä puheenjohtajaväittelyssä Listhaug ilmoitti, ettei kannata itseään pääministeriksi, mutta totesi samalla puolueen kannan olevan, että kansa päättää.

Lopulliset tulokset Taulukossa ne puolueet, jotka saivat edustajia suurkäräjille. PuolueÄänetOsuus (%)Voitetut paikatTyöväenpuolue902 29628,053Edistyspuolue767 90323,847Høyre471 60214,624SV181 1925,69Keskusta179 9945,69Punaiset171 3425,39Ympäristöpuolue152 7824,78KrF135 2304,27Venstre118 9413,73Hyväksytyt äänet3 219 888Hylätyt äänet5 510Tyhjät äänet26 430Ääniä yhteensä3 246 318Äänioikeutettuja4 059 218Lähde:

Lähteet

Aiheesta muualla Vaalisivusto

suurkäräjävaalit 2025 Luokka:Vuoden 2025 vaalit