Hartolankoski on Pirkanmaalla Sastamalassa Kokemäenjoessa sijaitseva voimalaitostuotantoon valjastettu entinen koskijakso, jossa toimii nykyään Tyrvään voimalaitos. Koskijakso sijaitsee Kaukolan kylän ja Tyrväänkylän välissä. Tässä artikkelissa käsitetään Kupperinkoski, joka on osa entistä Kaukolankoskea, Kylänkoski, joka on entinen Tyrväänkylänkoski, ja Hartolankoski yhdeksi koskijaksoksi, jota kutsutaan tässä suurimman kosken Hartolankosken nimellä. Kosken keskivirtaamaksi (MQ) on ilmoitettu 163 kuutiometriä sekunnissa (tai 172 m³/s ) ja koskijakson yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 21 126 neliökilometriä.
Kaukolan kylän Kupperinkoski eli Kaukolankoski ja Tyrväänkylän Kylänkoski muodostivat Liekovedellä Kokemäenjoen suun, joka virtasi joessa sijaitsevan Hiukkasaaren molemmilta puolilta alas Hartolankoskeen. Koskien ympäristössä on ollut kiinteää asutusta lähes 2 000 vuotta. Sekä Kaukolan- että Hartolankoskissa on aikoinaan toiminut vesimyllyt ja koskien rantoihin on pystytettiin lohikalastuksessa tarvittavat tokeet. Kokemäenjoen toistuvat tulvat olivat ajan käsityksen mukaan kapeiden ja kivisten koskien aiheuttamia. Jokea onkin perattu useaan otteeseen. Kaukolankoskea ja Tyrväänkylänkoskea perattiin vuosina 1757–1758, jolloin Kaukolankoskesta nostettiin maalle 5 235 kuutiometriä ja Tyrväänkylänkoskesta 377 kuutiometriä kiveä ja soraa. Koskien perkauksia jatkettiin vuosina 1824–1831, mutta silloin nostetun maa-aineksen määrästä ei ole tässä tietoa. Hartolankosken perkaukset tapahtuivat vuosina 1818 ja 1828. Kaukolankosken pituudeksi mitattiin vuonna 1911 550 metriä, Tyrväänkylänkosken 240 metriä ja Hartolankosken 300 metriä.
Kaukolankoskeen rakennettiin rannassa toimiva sähkölaitos vuonna 1906 ja Hartolankoskeen edellistä suurempi sähkölaitos vuonna 1913. Nämä voimalaitokset eivät haitanneet sanottavasti tukinuittoa ja niiden toiminta jatkui seuraavan voimalan rakentamiseen asti. Ennen valjastamista oli Hartolankosken pudotus 5,5 metriä ja valmistuneen voimalaitoksen pudotus 6,1 metriä. Joki padottiin vuosina 1946–1950 ja Tyrvään voimalaitos valmistui 1951. Sen pato tukki koko joenuoman ja nosti vedenpinnan Liekoveden pintaakin korkeammalle. Kosket peittyivät kokonaan vedenpinnan alle ja lähiseutu hiljeni ainakin veden kohinan osalta. Voimalaitoksen padolla on maantie, joka yhdistää Kaukolan ja Tyrvään kylät toisiinsa.
Lähteet
Aiheesta muualla Salin, E.: Hardola fors, kartta vuodelta 1795 MadPilot: Hartolankoski ohijuoksutuksen aikaan (video), YouTube Hartolankoskea (mustavalkoinen valokuva), Finna Tukinuittoa Hartolankoskessa (mustavalkoinen valokuva), Finna
Luokka:Sastamalan joet Luokka:Suomen kosket Luokka:Kokemäenjoki