Kierukkaskandaali () oli Tanskan 1960-luvulta 1990-luvulle Grönlannissa harjoittama väestönkasvun rajoittamiseen tähdännyt käytäntö, jolla vähintään 4 500 inuittinaiselle ja -lapselle asennettiin kierukka ilman heidän tai vanhempiensa suostumusta, monille nuorille tytöille myös heidän tietämättään. Tarkoituksena oli vähentää grönlantilaisten esikoulujen, koulujen ja terveydenhuollon kustannuksia.
Pakkoehkäisyohjelma tuli julkisuuteen vuonna 2022. Seuraavana vuonna joukko pakkoehkäisyn uhreja haastoi Tanskan valtion oikeuteen ja vaati vahingonkorvauksia. Tanskalla oli vuosina 2022–2025 ohjelmaa tutkinut työryhmä. Grönlannin itsehallinto on luvannut korvauksia niille naisille, joiden pakkoehkäisy tapahtui vuoden 1991 jälkeen. Vuonna 2025 Tanskan valtio esitti toiminnastaan virallisen anteeksipyynnön, ja muutama kuukausi sen jälkeen maan terveysministeriö ilmoitti, että uhrit ovat oikeutettuja hakemaan korvausta huhtikuun 2026 ja kesäkuun 2028 välillä.
Pakkoehkäisyohjelman synty Pakkoehkäisyohjelma oli ilmeisesti Tanskan hallituksen ratkaisu siihen, että grönlantilaiset hankkivat paremman elintason ansiosta aiempaa enemmän lapsia ja lisäsivät siten valtiolle kustannuksia. Tanska liitti Grönlannin itseensä vuonna 1953 ja alkoi sen jälkeen 1950–1960-luvuilla tehdä muutoksia, jotta maan elintaso nousisi Tanskan tasolle. Muutokset johtivat Grönlannissa parantuneeseen elintasoon ja korkeampaan eliniänodotteeseen. Maan väkiluku alkoi myös kasvaa. Vuosien 1953–1980 välillä Grönlannin väkiluku nousi yli 50 000 henkeen eli kaksinkertaistui. Kasvu oli tuolloin maailman nopeinta. Tanskan hallitukselle syntyi kuluja asunnoista, kouluista ja muista palveluista, joita sen piti tarjota grönlantilaisille.
Ohjelma oli käynnissä 1960-luvulta 1990-luvulle asti. Vuodesta 1966 lähtien 1970-luvun loppuun vähintään 4 500 inuittinaiselle ja -lapselle asennettiin kierukka ilman heidän tai vanhempiensa suostumusta, monille nuorille tytöille myös heidän tietämättään. Kyse oli joka toisesta lisääntymisikäisestä grönlantilaisnaisesta. Osa uhreista oli alle 12-vuotiaita.
Skandaali 2020-luvulla Pakkoehkäisyohjelma oli ensimmäisen kerran julkisuudessa vuonna 2019, kun kaksi grönlantilaista naista kertoi grönlantilaisessa Sermitsiaq-lehdessä kokemuksistaan. Seuraavan kerran sen nosti esille toukokuussa 2022 tanskalaisen yleisradioyhtiö Danmarks Radion tuottama podcast-ohjelma Spiralkampagnen (). Sittemmin myös tanskalaiset ja kansainväliset uutistalot ovat käsitelleet aihetta. BBC on tehnyt aihetta käsittelevän dokumentin. Ohjelma kantautui myös YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoijan tietoon. Grönlannin ihmisoikeusneuvoston ja Tanskan ihmisoikeusinstituutin mukaan kyseessä on törkeä ja laajamittainen ihmisoikeusloukkaus, johon kuuluu epäinhimillistä ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Vuonna 2022 Grönlanti ja Tanska sopivat tekevänsä kaksivuotisen tutkimuksen, joka käsitteli ehkäisyohjelman päätösprosesseja ja toteutusta vuosien 1966–1991 välillä. Tutkimusta johti Ilisimatusarfik Center for Arctic Welfare yhteistyössä Tanskan julkisen terveydenhuollon keskuksen kanssa. Työryhmän raportti julkaistin vuonna 2025.
Lokakuussa 2023 joukko pakkoehkäisyn uhreja haastoi Tanskan valtion oikeuteen ja vaati vahingonkorvauksia. Aluksi 67 naisen joukko vaati 300 000 Tanskan kruunun suuruisia korvauksia. Vuoden 2024 loppuun mennessä korvauksia vaativien uhrien määrä oli noussut jo 140 naiseen. He vaativat Tanskan hallitukselta yhteensä 43 miljoonan Tanskan kruunun suuruisia korvauksia. Syksyllä 2024 Grönlannin itsehallintolaitos lupasi maksaa korvauksia viidelletoista naiselle, joiden pakkoehkäisy oli tapahtunut sen jälkeen, kun alueen terveydenhuolto vuonna 1991 siirtyi itsehallinnon alaisuuteen.
Tanskan valtio esitti toiminnastaan 27. elokuuta 2025 virallisen anteeksipyynnön. Anteeksipyyntö esitettiin samana päivänä, jolloin uutisoitiin Grönlannissa havaitun yhdysvaltalaista mielipidevaikuttamista. Joulukuussa 2025 Tanskan terveysministeriö ilmoitti, että pakkoehkäisyn uhreiksi vuosien 1960–1991 välillä joutuneet naiset ovat huhtikuusta 2026 lähtien oikeutettuja hakemaan 300 000 Tanskan kruunun eli noin 40 000 euron suuruista yksilöllistä korvausta. Uhreilla on aikaa hakea korvausta kesäkuuhun 2028 asti.
Kansanmurhasyytökset Tanskan parlamentin grönlantilaiset jäsenet ja Grönlannin entinen pääministeri ovat kutsuneet tapausta kansanmurhaksi. Vuonna 2024 Grönlannin hallitus nimitti työryhmän tutkimaan sitä, täyttääkö pakkoehkäisyohjelma kansanmurhan määritelmän. Jotkin tanskalaiset poliitikot ovat kutsuneet kansanmurhasyytöksiä suhteettomiksi. Jotkin tanskalaiset oikeusasiantutkijat ovat myös väittäneet, ettei tapausta voi pitää kansanmurhana, koska ei ole perustetta olettaa, että Tanskan valtio halusi poistaa grönlantilaiset ryhmänä Grönlannista. Eräs YK:n kansanmurhasopimuksessa kielletyistä teoista ovat syntyvyyden estämiseen tähtäävät toimenpiteet.
Lähteet
Luokka:Grönlannin historia Luokka:Skandaalit Luokka:Ihmisoikeusloukkaukset Luokka:Terveydenhuolto Tanskassa Luokka:Seksuaalipolitiikka