Karýtainan linna () on keskiaikainen linna Karýtainan kylässä Kreikassa. Se rauniot sijaitsevat kukkulalla kylän luoteispuolella.
Linna rakennettiin Kreikan frankkivallan aikana 1200-luvulla. Sen hallitsijat vaihtuivat historian aikana bysanttilaisista osmaniturkkilaisiin ja venetsialaisiin. Kreikan vapaussodan alussa vuonna 1821 Theódoros Kolokotrónisin joukot valtasivat linnan, joka toimi myöhemmin hänen tukikohtanaan ja siviilien turvapaikkana.
Historia
Antiikin aikana myöhemmän Karýtainan linnan paikalla oli oletettavasti Brenthen kaupungin akropolis eli linnavuori. Paikalla oli linna myös bysanttilaisella kaudella. Karýtainan linna rakennettiin Kreikan frankkivallan aikana 1200-luvulla. Tarkemmin sen rakentaminen ajoitetaan noin vuoteen 1245. Se toimi Akhaian ruhtinaskunnan Karýtainan paronikunnan keskuksena.
pienoiskuva|vasen|Karýtainan linnan ja Theódoros Kolokotrónisin talon raunioita. Bysanttilaiset valtasivat linnan vuonna 1324 lahjottuaan sen komentajan, ja siitä tuli osa Morean despotaattia. Osmanit valtasivat linnan ilman vastarintaa vuonna 1458 tai 1460. Linna toimi hallinnollisen alueen keskuksena myös turkkilaisajalla. Peloponnesoksen toisen venetsialaiskauden aikana vuosina 1687–1715 linna oli venetsialaisten hallussa.
Kreikan vapaussodan alussa vuonna 1821 Karýtainan linna oli ensimmäisiä kreikkalaisten valtaamia linnoja, kun Kolokotrónisin joukot valtasivat sen Karýtainan taistelussa 27. maaliskuuta. Kolokotrónis paransi linnoitteita vuonna 1826, kun se toimi tukikohtana Ibrahim paššan egyptiläisiä joukkoja vastaan sekä siviilien turvapaikkana. Kolokotrónis rakennutti linnan viereen myös oman talonsa. Ibrahim yritti vallata linnan, mutta yritys epäonnistui.
Rakennelma pienoiskuva|pysty|Linnan pohjapiirros.
Karýtainan linna on rakennettu vuorelle 582 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna ja noin 150 metriä ympäristöään korkeammalle. Linna on rakennettu pitkänomaisen kolmiomaisen pohjapiirroksen mukaan maaston muotoja seuraten. Sen pituus on noin 110 metriä ja leveys eteläosassa noin 40 metriä. Kulmissa on kolmiomaisia ja keskellä sivua puolipyöreä torni. Pääsisäänkäynti sijaitsi kaakossa, jossa porttipiha johti holvattuun käytävään ja linnan sisäosiin. Pääporttia suojasivat viereiset tornit. Sen yläpuolella oli vaakunakivi.
Sisätiloissa oli vartiorakennus, vedenkeruualtaana toiminut säiliö (kisterni) sekä suuri vastaanottosali, jonka alempi kerros toimi vesisäiliönä ja ylempi asuintiloina tulisijoineen. Aiemmin linnassa oli myös suuri keskitorni, joka ei ole säilynyt. Muurien varrella oli useita rakennuksia lääninherran perheen asuintiloiksi. Rakennusmateriaaleina käytettiin paikallista louhittua kiveä ja runsaasti laastia; tiiliä on käytettyä vain vähän.
Linnan ulkopuolella sijaitsevat Neitsyt Marian (Panagía) kirkko, Kolokotrónisin talona tunnettu 1800-luvun rakennus sekä Mantzouranógiannisin torni, joka on yksi parhaiten säilyneistä bysanttilaisista linnoitetuista asuinrakennuksista Peloponnesoksella.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Kreikan linnat Luokka:Megalópoli