Vaasan Palloseura (lyhenne VPS) oli vaasalaisen, vuonna 1924 perustetun samannimisen urheiluseuran jääpallojaosto. Jääpallotoiminta lopetettiin Vaasan Palloseurassa vuonna 1962 joukkueen pudottua Mestaruussarjasta.

Historia Jääpalloilu seurassa alusta asti Jääpalloilu oli osana Vaasan Palloseuran lajivalikoimaa seuran perustamisesta lähtien vuonna 1924. Lajia pidettiin luontevana, sillä laji oli lisätty Vaasan Vasaman lajivalikoimaan 1920-luvun alussa. Palloseuran jääpallojoukkue koostui suurimmalta osaa seuran jalkapallojoukkueen pelaajista. Seura hankki kymmenen paria luistimia, jotka pelaajat pystyivät lunastamaan maksua vastaan. Luistimien lunastaminen myös sitoi pelaajan kolmeksi vuodeksi seuraan. VPS:n ensimmäiset jääpallonpelaajata olivat: Jussi Collander, Osmo Mankonen, Eino Marttinen, Martti Palo, Jaakko Rintanen, Mauri Saario, Paavo Suomela, Kurt Törnroos, Hugo Valpas ja Eino Varo.Rautakorpi & ym. 2024, s. 62–63.

VPS pelasi ensimmäisen virallisen ottelunsa Vasa Idrottssällskapia vastaa 18. tammikuuta 1925. Ensimmäisinä vuosina tutuiksi vastaustajiksi tulivat VIS, VIFK, sekä HIFK. VPS voitti usein vaasalaiset joukkueet, mutta helsinkiläiset HIFK ja HJK tuottivat vaikeuksia. Vuonna 1930 todensi Vaasan herruutensa voittamalla VIFK:n, joka oli yhdistynyt VIS:n kanssa. Ottelut usein jäivät vähäisikis, VPS:n hävitessä ratkaisevissa otteluissa. Vuonna 1933 VPS pääsi jatkoon B-sarjassa välieriin asti, joukkueen voitettua VIFK:n ja Pallo-Iirot. Välierissä kuitenkin Porvoon Akilles oli parempi, ja nousu Mestaruussarjaan jäi haaveksi. Seuraavina vuosina nousu jäi saavuttamattomaksi, vastustajina ollen Jukolan Pojat, HPS ja VIFK. Nousu Mestaruussarjaan ja sota-aika Vuosi 1937 oli erityinen VPS:n voittaessa kaikki ottelunsa. VPS voitti Vaasan lohkossa Kokkolan Pallo-Veikot 5–4. Länsisarjan loppuotteluissa VPS voitti Porin Kärpät 2–1 ja Kronohagens IFn 5–0. Näillä voitoilla VPS varmisti nousun Mestaruussarjaan. Vuosi 1938 oli VPS:n ensimmäinen kausi Mestaruussarjassa. Joukkue oli osana länsilohkoa HIFK:n, HJK:n, KIF:n, Porvoon Akilleksen ja VIFK:n kanssa. Kausi oli menestyksellinen, VPS:n voitettua yksi ottelu, pelaten kolme tasan ja yksi häviö HJK:a vastaan. Seuraavana vuonna pelimenestys huononi, kuitenkin joukkueen säilyttäessä sarjapaikan.Rautakorpi & ym. 2024, s. 63.

Mestaruussarjaa ei pelattu vuonna 1940 talvisodan takia. Välirauhan aikaan vuonna 1941 sarja palasi tauolta, mutta vain neljällä ottelulla. VPS:n otteet eivät olleet parantuneet, mutta joukkue säilytti sarjapaikan. Sodanaikanen joukkue oli nuorennettu ja siihen kuului: Olavi Autio, Jouko Jouppila, Heikki Kultti, Olavi Laakso, Tauno Leskinen, Nuutti Lintamo, Jaakko Miettinen, Olavi Oksanen, Gunnar Ruohonen, Pekka Vaahtoniemi ja Erkki Valkeakari. Vuonna 1942 Mestaruussarja oli taas tauolla, tällä kertaa jatkosodan takia. VPS ei osallistunut epäviralliseen cup-kilpailuun, vaan pelasi kaupungin sotasarjassa. Sarjassa VPS voitti Vaasan sotamestaruuden, voittaen VIFK:n 5–4. Vuonna 1943 VPS ei osallistunut cup muodossa järjestettyyn sarjaan pelaajapulan takia. Seuraavana vuonna VPS sai joukkueen sarjaan, mutta menestystä ei tullut. Sarjassa VPS voitti Vaasan Pallo-Veikot, jonka jälkeen VIFK pudotti joukkueen tuloksin 0–5.

Sotien jälkeinen putoaminen ja nousu thumb|Vaasan Palloseura kotikentällä Sotien päätyttyä vuoden 1945 Mestaruussarja pelattiin neljässä lohkossa. VPS pelasi yhdessä Oulun Luistinseuran, Oulun Palloseuran, Pietarsaaren Innon ja tutun VIFK:n kanssa. Häviöt OLS:lle ja VIFK:lle varmistivat ettei VPS päässyt jatkoon lohkosta. Seuraavana kautena VPS hävisi kaikki lohkon neljä ottelua, Pietarsaaren Innon vaihduttua Viipurista Tampereelle siirtyneisiin Ilves-Kissoihin. Lohkon viimeiseksi sijoittuminen merkitsi putoamista Suomensarjaan. VPS ei saanut toivottua nopeaa nousua takaisin Mestaruussarjaan, vaan pelasi Suomensarjaa kaudet 1947–1953. VPS oli useampana vuonna lähellä nousua takaisin Mestaruussarjaan, mutta vuonna 1953 putosi Maakuntasarjaan kaudeksi 1954.Rautakorpi & ym. 2024, s. 63–64.

VPS:n vierailu Maakuntasarjassa oli lyhyt, joukkueen noustessa takaisin Suomensarjaan jo kauden 1955 jälkeen. Kausi 1956 Suomensarjassa oli meneistykäs. Pahimpana vastustajana VPS:lle kaudella oli Seinäjoen Palloseura, jonka kanssa VPS sai saman määrän pisteitä kauden aikana. VPS oli kuitenkin parempi maalieron ansioista ja ansaitsi paikan nousukarsinotihin. Nousukarsinnoissa VPS pääsi toiseksi häviten vain ylivoimaiselle Lappeenrannan Pallo-Tovereille 17–3. VPS:n Mestaruussarjaan nostaneessa joukkueessa pelasivat: Jorma Ahonpää, Gustaf Bergman, Osmo Hannuksela, Martti Järvinen, Arto Kalpamaa, Erkki Kivimäki, Martti Kontturi, Raimo Kosunen, Veli-Heikki Kultti, Nils Lagerström, Alpo Lintamo, Reijo Malka, Erkki Palo, Roy Rintala, Matti Rintanen, Vesa Räisänen, Reijo Saarinen, Simon Spoof, Erkki Tamminen, Pertti Utriainen ja Nils Wilen.

Vuonna 1957 Mestaruussarjassa oli kymmenen joukkuetta. VPS ei menestynyt sarjassa, mutta säilytti paikkansa sijoittumalla seitsemänneksi. Seuraava kausi oli VPS:lle heikko. Kausi avattiin tapaninpäivänä VIFK:a vastaan Onkilahden jäällä. Ottelu päättyi 7–1 VIFK:lle. VPS:n kauden ainoaksi voitoksi jäi 4–2 voitto Oulun Tarmoa vastaan. Tarmo ja VPS putosivat kauden loputtua Suomensarjaan. Suomensarjassa pohjoislohkossa oli neljä joukkuetta. Taas kerran VPS sai saman verran pisteitä SePS:n kanssa. VPS kuitenkin voitti SePS:n karsinnassa ja eteni toiseen karsintaan lohkovoittaja Oulun Työväen Palloilijoita vastaan. VPS voitti OTP:n ja oli nousukarsintalohkossa kahden parhaan joukossa Lahden Reippaan kanssa ja täten nousi takaisin Mestaruussarjaan.

Viimeisen kerran Mestaruussarjaan Vaasan Palloseuran viimeinen kerta Mestaruussarjassa kesti vuodet 1960–1962. Valmistautuminen kauteen 1960 oli huono, koska Vaasassa ei ollut tekojäärataa jota olisi voinut käyttää. Täten alkuvuoden ottelut menivät joukueella huonosti. Kauden ensimmäinen ottelu Warkauden Pallo -35:sta vastaan päättyi 1–11 WP-35:sen hyväksi. VPS kuitenkin sai tarpeeksi pisteitä loppukauden peleistä, että sarjapaikka säilyi. Vuosi 1961 oli erityisen menestyksellinen. VPS sijottui sarjataulukossa neljänneksi, samoilla pisteillä kuin hopealle sijoittunut Käpylän Urheilu-Veikot ja pronssille sijoittunut Veiterä, joka nousi VPS:n ohi joukkueen voitettua kultaa voittaneen OPS:n viimeisellä kierroksella. VPS sijottui neljänneksi joukkueen huonon piste-eronsa takia. Kausi 1962 jäi seuran viimeiseksi. VPS voitti kauden yhdeksästä pelistä vain kaksi. Putoaminen selvitettiin karsinnalla WP-35:sen kanssa uusintaottelulla, sillä joukkueilla oli sama pistemäärä. VPS hävisi ottelun 3–6 ja putosi Suomensarjaan. Mestaruussarjasta putoaminen vähensi mielenkiintoa jääpallosta seuran johtokunnasta. Täten johtokunta päätti lopettaa jääpallotoiminnan Vaasan Palloseurassa.Rautakorpi & ym. 2024, s. 64.

Tilastot ja luettelot Maratontaulukko Vaasan Palloseuran pisteet Mestaruussarjan maratontaulukossa. SijoitusKaudetOttelutVoitotTasapelitHäviötMaalieroPisteet 25. 18 67 19 12 36 152–261 50

Lähteet

Viitteet

jääpallo Luokka:Entiset suomalaiset jääpalloseurat