Tunturi Oy Ltd (entinen Tunturipyörä Oy, v. 2010–2021 Tunturi-Hellberg Oy Ltd) oli suomalainen polkupyörien ja kuntolaitteiden valmistaja. Vuonna 1922 perustettu perheyritys oli vuodesta 2003 osa alankomaalaista Accell Group -konsernia. Elokuussa 2026 Tunturi Oy hakeutui konkurssiin toimittuaan raskaasti tappiollisena vuodesta 2023. Myös Accell Group on ollut talousvaikeuksissa, ja sen arvellaan siirtyvän velkojiensa omistukseen..
Tunturin päätuotteita olivat 1970-luvulta saakka kuntolaitteet, joita valmistettiin vuodesta 1985 Kaarinassa ja 2000-luvun alusta Turun Runosmäkeen valmistuneessa tehtaassa. Vuonna 2014 Accell Group myi kuntolaiteliiketoiminnan, minkä jälkeen suomalaisyhtiö keskittyi polkupyöriin. Kuitenkin jo vuonna 2006 Accell oli siirtänyt polkupyörien kokoonpanon Turusta Unkariin, josta se myöhemmin siirrettiin Turkkiin.
Yrityksen historiaa Veljekset Aarne ja Eero Harkke perustivat 22. lokakuuta 1922 Turkuun Pyöräkellari Oy:n, joka aloitti 1930-luvulla oman polkupyörävalmistuksen. Suuri osa pyörien osista tuotiin Englannista, ja niiden mukana ostettiin myös tuotemerkki High Land. Se suomennettiin Tunturiksi. Tunturi-merkki otettiin käyttöön vuonna 1926. Aluksi korjattiin pyöriä ja muita pieniä laitteita, laajentuen myös polku- ja moottoripyörien myyntiin sekä pyörien kokoamiseen. Ennen omia polkupyöriä valmistettiin myös potkukelkkoja.
1930-luvulla siirryttiin pyörien sarjatuotantoon tuottaen vuonna 1939 noin 4 000 polkupöyrää. Tehtaaksi oli hankittu v.1934-1935 tila Tehtaankadun ja Piispankadun kulmasta Turussa. 1940-luvun alussa sota keskeytti uuden tehtaan rakentamisen Kupittaalle ja sota-aikana mm. kunnostettiin kranaattien hylsyjä ja armeijan moottoripyöriä. Vulkanointilaitteella korjattiin pyörän renkaita noin 40 kappaletta päivittäin. Sotainvalideja koulutettiin mekaanikoiksi sotien loppuvuosina 1943-1944.
Vuonna 1952 tuotanto erotettiin vähittäiskaupasta omaksi Tunturipyörä Oy:ksi, jolle valmistui tuotantotilat Turun Kupittaalle. Vuonna 1956 valmistui 15 000 polkupyörää. Vuonna 1961 alettiin valmistamaan Poni-pyörämallia, mistä tuli myöhemmin yksi tunturin suosituimmista pyörämalleista. 1960-luvulla tuotantoon tulivat myös retkipyörät ja Tunturi alkoi tukea polkupyöräkilpailuja, järjestäen etappiajoja Kokkolasta Turkuun.
Pelkkien kesätuotteiden valmistus oli Tunturille tuotannollinen ongelma. Tasapainottaakseen tuotantoaan yritys päätyi suunnittelemaan ja valmistamaan kuntolaitteita. 1960-luvun lopulla Tunturipyörä ryhtyi kehittämään ja valmistamaan kuntopyöriä ja muita kuntoilulaitteita, joista kymmenessä vuodessa tuli yhtiön päätuote. Pitkän kehitys- ja suun- nittelutyön tuloksena päädyttiin kuntopyörään, jonka valmistus alkoi vuonna 1969. Vuonna 1968 esiteltiin ensimmäinen ”kuntometriksi” kutsuttu kuntopyörä. Sen onnistunut lanseeraus oli perinpohjainen: suoramainonnan avulla lähestyttiin tärkeimpiä vaikuttajia, lääkäreitä sekä viranomaisia. Tunturi kehitti omaan kuntopyöräänsä kokonaan uuden systeemin – levyjarrun ja jousivaa’an yhdistelmän, jolle haettiin patentit Suomessa, Englannissa ja Saksassa vuosina 1968–69. Suomessa laite tunnettiin Tunturi-kuntometrinä. W1-kuntopyörää valmistettiin yli miljoona kappaletta: sen suosio perustui helppokäyttöisyyteen. Kuntometri oli maailman ensimmäinen kotikäyttäjille suunniteltu kuntoa mittaava laite, jonka tuote-kehitystyössä Esko Kotamäellä oli merkittävä rooli. Kaiken lisäksi kuntopyörä mahtui erittäin pieneen tilaan ja sitä voitiin kuljettaa helposti jopa henkilöautossa. Myöhemmin valikoima laajeni soutulaitteeseen sekä mekaaniseen juoksumattoon.
1970- ja 1980-luvuilla kuntolaitteiden vauhdikkaasti sujuneella viennillä oli suuri vaikutus koko yrityksen kehitykseen. Esimerkiksi 1980-luvun taitteessa niitä vietiin 30 maahan, ja vientimäärä kasvoi jopa 40 prosenttia. vuosittain, nopeimmin Yhdysvaltojen osuus.
1970-luvulla tuotantoon tuli Ralli-rodeopyörä, jossa oli banaanin muotoinen satula. Idean tästä mallista toi tarinan mukaan kilpamoottoripyöräilijä Jarno Saarinen Englannista. 1980-luvun alussa Tunturi teki yli satatuhatta pyörää vuodessa, tuotannossa oli otettu käyttöön myös robotit ja miljoonas pyörä valmistui. Vuonna 1985 avattiin kuntovälinetehdas Kaarinassa. Kotikuntopyörissä Tunturi oli maailman suurin valmistaja vuonna 1997. Vuonna 2018 kuntoilu erotettiin polkupyöristä, ja molemmat jatkoivat erillisinä tuotantoyhtiöinä. Tunturin tuotevalikoimalla ja innovaatioilla on ollut suurin vaikutus kuntoilutuotteiden markkinoihin. Tunturin päätuotekategoriat ovat kuntopyörät, juoksumatot, soutulaitteet ja voimalaitteet. Vuodesta 2020 lähtien Alankomaissa on toiminut kuntoilutuotteita valmistava Tunturi, tarkemmin sanottuna Tunturi New Fitness B.V.
1990-luvulla mukaan tuotantoon tulivat maastopyörät, jollaisella Katja Repo voitti alamäkiajon maailmanmestaruus-pronssia vuonna 1997. Vuonna 1998 Tunturipyörä muutti nimeksi Tunturi Oy ja mopojen tuotanto loppui.
Sijoitusyhtiö Sponsor hankki vuonna 1987 niukan enemmistön Tunturipyörästä omistajaperheiden riitoja hyödyntäen. Riidat olivat alkaneet vuonna 1984, kun silloinen toimitusjohtaja Esko-Matti Harkke kuoli sukeltaessaan Ahvenanmaalla. Sippolaiset lunastivat seuraavana vuonna Sponsorin haltuun joutuneet osakkeet takaisin itselleen, mutta velkaantuivat samalla pahoin. Pian Tunturipyörä teki osakeannin ja listautui Helsingin pörssin OTC-listalle, kunnes alkuperäiset omistajaperheet lunastivat osakkeet taas itselleen. Suomen 1990-luvun alun lamavuosina Tunturipyörä teki tappiota ja päätyi vuonna 1995 Merita-pankin omistukseen. Omistajaperheet yrittivät lunastaa osakkeita takaisin oikeusteitse, mutta tuloksetta.
Vuonna 2003 Tunturi Oy:stä tuli osa hollantilaista Accell Groupia ja 2005 Tunturi-pyörien tuotanto siirtyi muihin Accell Groupin tehtaisiin Euroopassa ja kuntolaitteiden tuotanto Viroon ja Aasiaan. Vuonna 2010 Raul Hellberg Oy yhdistyi Tunturiin ja nimeksi tuli Tunturi-Hellberg Oy. Vuonna 2011 valmistukseen tulivat sähköpyörät.
Vuonna 2020 kuntovälineet myytiin pois ja 2021 Tunturi-Hellberg Oy muutti nimeksi Tunturi Oy Ltd. Tunturi Oy Ltd täytti sata vuotta vuonna 2022 ja uudet toimitilat Turun Runosmäellä avattiin. Tunturi Oy otti vastuulleen Accell Groupin Ruotsin ja Norjan myyntialueet ja Accellin muiden merkkien (Ghost, Haibike, Winora, Lapierre ja Batavus) maahantuonnin Pohjoismaissa. Tarvikemyynnistä vastasi sisaryhtiö CSN.
Elokuussa 2026 kerrottiin että yritys on jättänyt konkurssihakemuksen. Toimitusjohtaja Riku-Pekka Mikkonen kertoi, että emoyhtiö Accell Group vastaa kommentoinnista. Emoyhtiö ilmoitti, ettei kommentoi asiaa mitenkään.
Tunturi-mopojen historiaa Tunturi valmisti 1950-luvulta vuoteen 1996 asti myös mopoja. Yrityksen tunnetuin, Pappa-Tunturiksi kutsuttu tuotesarja käsittää mallit Start, Automat, Maxi ja Classic.
Ensimmäiset Tunturipyörän valmistamat mopot, jotka olivat putkirunkoisia, tehtiin vuonna 1956. Jo vuonna 1958 kehitettiin uusi runkomalli, jossa oli pellistä puristettu monokokki eli itsekantava kori. Aluksi rungot ja osat tulivat alihankkijalta Saksasta, kunnes vuonna 1961 valmistus siirtyi pääasiallisesti Suomeen. Viimeinen merkittävä mallimuutos tehtiin vuonna 1966, jolloin esiteltiin uusi tuotannon loppuun (1987) saakka käytössä ollut runkomalli. Yhteensä tätä runkomallia tehtiin noin 415 000 kappaletta. Tunturi-mopoissa käytettiin Puchin valmistamaa kaksitahtista moottoria. Vaihteenvalitsin oli tangossa ja jalat lepäsivät polkimilla. Vuonna 1966 esiteltiin automaattivaihteistolla varustettu Automat ja vuonna 1970 jalkavaihteinen malli Start. Polkimilla varustettua mallia alettiin kutsua Maxiksi, kun moottoripyörämäiset jalkatapit sallittiin laissa vuonna 1970, ja ne tulivat vakiovarusteiksi myös Tunturi-mopoissa. Viimeinen tuotantomalli 1986–1987 ristittiin Classiciksi.AMA: putkirunkoiset Tunturit 1956–1960 Viitattu 20.2.2010AMA: pappa-Tunturi 50 vuotta 1959–2009 Viitattu 20.2.2010
Mopomallit
Tunturi Tuisku Tunturi Maxi Tunturi Automat Tunturi Start Tunturi Classic Tunturi Sport Tunturi Super Sport Tunturi Trial Tunturi DX Tunturi Tiger Tunturi Tiger S Tunturi Tiger Air Tunturi Tiger Aqua Tunturi Hopper Tunturi Magnum X Tunturi City Tunturi Lähetti Tunturi Break Tunturi Mikro
Polkupyörämalleja Tunturi Avanti Tunturi Poni Tunturi Ralli Tunturi Speedway Tunturi Tuisku Tunturi Pop Tunturi Vip Tunturi Retki Tunturi Duke Tunturi Akseli Tunturi Bomber Tunturi Boomerang Tunturi Cobra Tunturi Yanomany Tunturi Rider Tunturi E-max (sähköistetty läskipyörä) Tunturi Dirty Tunturi Montauk
Toimitusjohtajia Eero Harkke –1978 Esko-Matti Harkke 1979–1984 Heikki Sippolainen 1984–1986 Matti Suutarinen 1986–1987 Olli Anttila 1987– Klaus Sundström –1995 Pekka Pystynen 1995– Reijo Laaksonen –2005 Kari Sulin 2005– Riku-Pekka Mikkonen 2024–2026
Lähteet
Aiheesta muualla Tunturin kotisivu Ylen Elävä arkisto: Uudet pyörät pyörivät (1960) – mopedin valmistusta Tunturipyörän tehtailla Turussa. Ylen Elävä arkisto: Koko kansan kulkuneuvo (1964) – ohjelmassa seurataan mopedin, koko kansan kulkuneuvon, valmistusta Tunturipyörän tehtailla Turussa. Yhtiö Pörssitiedon netissä RapaPapat Tunturi mopojen historiaa ja kuvia, Raahelainen harrastekerho.
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit