Emmitt Smith

Emmitt James Smith III (s. 15. toukokuuta 1969 Pensacola, Florida) on yhdysvaltalainen entinen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja. Hän pelasi keskushyökkääjänä NFL:ssä vuosina 1990–2004, valtaosan urastaan Dallas Cowboysissa.

Smith oli keskeinen osa Cowboysin 1990-luvun alun dynastiajoukkuetta ja kuului Dallasin nk. The Triplets -hyökkäyskolmikkoon yhdessä pelinrakentaja Troy Aikmanin ja laitahyökkääjä Michael Irvinin kanssa. Uransa kaksi viimeistä kautta hän pelasi Arizona Cardinalsissa.

Smith on NFL liigan kaikkien aikojen eniten juoksujaardeja (18 355) ja juoksu-touchdowneja (164) kerännyt keskushyökkääjä (engl. running back). Molemmat ennätykset ovat edelleen voimassa vuonna 2026.

Pudotuspeleissä hän teki 19 juoksu-touchdownia, mikä on NFL:n pudotuspelien kaikkien aikojen ennätys. Hän voitti urallaan kolme Super Bowl -mestaruutta (XXVII, XXVIII ja XXX), valittiin NFL:n arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) kaudella 1993 sekä Super Bowl XXVIII:n arvokkaimmaksi pelaajaksi. Smith valittiin Pro Football Hall of Fameen vuonna 2010 ensimmäisellä mahdollisella äänestyskerralla.

Peliuransa jälkeen Smith on toiminut kiinteistö- ja rakennusalan yrittäjänä ja osallistunut hyväntekeväisyystyöhön. Lisäksi hän on toiminut studioanalyytikkona ja osallistunut television viihdeohjelmiin.

Varhaisvuodet ja yliopistoaika Lapsuus ja lukio

Emmitt Smith syntyi 15. toukokuuta 1969 Pensacolassa, Floridassa. Hän varttui viiden sisaruksen kanssa vaatimattomissa oloissa julkisesti tuetulla asuinalueella.

Smith kiinnostui jo lapsena amerikkalaisesta jalkapallosta ja erityisesti Dallas Cowboysista. Kahdeksanvuotiaana hän liittyi kotikaupunkinsa Pelastusarmeijan sponsoroimaan amerikkalaisen jalkapallon juniorijoukkueeseen.

Lukiossa Smith pelasi Pensacolan Escambia High Schoolissa ja nousi nopeasti joukkueen hyökkäyksen keskeiseksi pelaajaksi. Neljän kauden aikana hän juoksi yhteensä 8 804 jaardia ja teki 106 touchdownia, mikä oli sekä Floridan osavaltion ennätys että yksi Yhdysvaltain lukiojalkapallon historian suurimmista juoksujaardimääristä. Escambia voitti hänen aikanaan kaksi Floridan osavaltiomestaruutta, ja Smith ylitti 2 000 jaardin rajan kahdella kaudella.

Smithin lukioajan tilastot toivat hänelle valtakunnallista huomiota. Hänet valittiin useisiin All-America-tähdistöjoukkueisiin ja häntä pidettiin ikäluokkansa lupaavimpien keskushyökkääjien joukossa, vaikka hänen pituutensa ja nopeutensa eivät täysin vastanneet perinteistä NFL-keskushyökkääjän profiilia.

Floridan yliopisto

Smith sai urheilustipendin Floridan yliopistoon ja pelasi vuosina 1987–1989 Florida Gators -jalkapallojoukkueessa SEC-konferenssissa. Tulokaskaudellaan 1987 hän nousi nopeasti ykköskeskushyökkääjäksi ja juoksi ensimmäisessä aloitusottelussaan Alabama Crimson Tidea vastaan 224 jaardia. Hän rikkoi samalla yliopiston yhden ottelun juoksuennätyksen. Smith juoksi kaudella yhteensä 1 341 jaardia, minkä ansiosta hänet valittiin SEC:n vuoden tulokkaaksi.

Kaudella 1988 polvivamma rajoitti Smithin ottelumäärää, mutta hän juoksi siitä huolimatta 988 jaardia. Juniorikaudellaan 1989 hän palasi täyteen pelikuntoon ja keräsi 1 599 jaardia sekä 14 touchdownia, mikä oli tuolloin Floridan yliopiston yhden kauden ennätys. New Mexicon yliopistoa vastaan hän juoksi 316 jaardia, mikä oli Floridan yliopiston yhden ottelun ennätys.

Kolmen kauden aikana Smith juoksi yhteensä 3 928 jaardia ja teki 36 touchdownia. Uransa aikana hän rikkoi 58 yliopiston ennätystä. Hänet valittiin kolme kertaa SEC:n tähdistöön ja kaudella 1989 konferenssin vuoden pelaajaksi sekä yksimielisesti All-American-tähdistöön. Samana vuonna hän sijoittui Heisman Trophy -äänestyksessä seitsemänneksi.

Juniorikauden jälkeen Smith luopui viimeisestä yliopistokaudestaan ja ilmoittautui vuoden 1990 NFL Draft -varaustilaisuuteen. Hän on kertonut, että hänen äitinsä vastusti opintojen keskeyttämistä, ja Smith ratkaisi asian lupaamalla palata myöhemmin suorittamaan tutkintonsa loppuun.

Ura Ammattilaisura Varaus ja tulokausi (1990)

Vuoden 1990 NFL Draft -varaustilaisuudessa Dallas Cowboys varasi Smithin ensimmäisellä kierroksella kokonaisvuorolla 17. Cowboys oli alun perin varausvuorolla 21, mutta teki Pittsburgh Steelersin kanssa vaihtokaupan ja nousi varausvuorolle 17 vahvistaakseen keskushyökkääjän paikkaa Jimmy Johnsonin valmentamassa joukkueessa. Useat kykyjenetsijät epäilivät Smithin pituuden ja nopeuden riittävyyttä ammattilaistasolle, vaikka hänen yliopistotilastonsa olivat poikkeuksellisen vahvat. Cowboysin sisäisessä kykyjenetsintäraportissa epäiltiin muun muassa hänen nopeuttaan ja liikkumistaan, mutta seuran johto arvioi hänen kokonaisominaisuutensa ensimmäisen kierroksen varauksen arvoisiksi.

Tulokassopimuksen neuvottelut venyivät, ja Smith oli poissa Cowboysin harjoitusleiriltä ja harjoitusotteluista, kunnes hän allekirjoitti nelivuotisen sopimuksen juuri ennen runkosarjan alkua. Rajallisesta valmistautumisajasta huolimatta Smith pelasi tulokaskaudellaan kaikissa 16 runkosarjaottelussa ja aloitti niistä 15. Hän juoksi 241 yrityksellä 937 jaardia ja 11 touchdownia. Lisäksi hän otti 24 kiinniottoa ja eteni niillä 228 jaardia. Smith valittiin NFL:n vuoden hyökkääväksi tulokkaaksi ja uransa ensimmäiseen Pro Bowl -otteluun. Cowboys paransi Smithin tulokaskaudella edellisvuoden 1–15-saldonsa tulokseen 7–9.

Dallas-dynastian nousu ja Super Bowl -mestaruusvuodet (1991–1995)

thumb|right|alt=Michael Irvin (88), Emmitt Smith (22) ja Troy Aikman (8) Dallas Cowboysin ottelussa.|Troy Aikman (8), Emmitt Smith (22) ja Michael Irvin (88) Dallas Cowboysin ottelussa. Trio muodosti 1990-luvun alussa kuuluisan Triplets-hyökkäyskolmikon.

Kaudella 1991 Smith vakiinnutti asemansa yhtenä liigan kärkikeskushyökkääjistä. Hän juoksi 365 yrityksellä 1 563 jaardia ja teki 12 touchdownia. Smith voitti ensimmäisen kerran NFL:n juoksujaarditilaston. Dallas Cowboys eteni pudotuspeleihin, joissa se hävisi divisioonakierroksella Detroit Lionsille. Smithin, pelinrakentaja Troy Aikmanin ja laitahyökkääjä Michael Irvinin muodostamaa hyökkäyskolmikkoa alettiin kutsua nimellä The Triplets, ja siitä tuli Cowboysin hyökkäyksen keskeinen osa 1990-luvun alussa.

Kaudella 1992 Smith juoksi 1 713 jaardia ja teki 18 touchdownia. Hän voitti toistamiseen NFL:n juoksujaarditilaston ja sai ensimmäisen valintansa All-Pro-ensimmäiseen joukkueeseen. Cowboys eteni Super Bowl XXVII:een ja kukisti Buffalo Billsin 52–17. Smith juoksi ottelussa 108 jaardia.

Kauden 1993 alussa Smith jäi Dallas Cowboysin kahden ensimmäisen runkosarjaottelun ulkopuolelle sopimuskiistan vuoksi. Hän pelasi edelleen tulokassopimuksellaan ja katsoi sen korvauksen olevan liian pieni suhteessa asemaansa kaksinkertaisena NFL:n juoksujaarditilaston voittajana. Neuvotteluissa Smith käytti vertailukohtana muun muassa Buffalo Billsin keskushyökkääjän Thurman Thomasin noin 13,5 miljoonan dollarin arvoista sopimusta.

Noin kahdeksan viikkoa kestäneen sopimuskiistan jälkeen Smith ja Cowboys pääsivät sopimukseen nelivuotisesta 13,6 miljoonan dollarin sopimuksesta. Sopimus teki Smithistä liigan parhaiten palkatun keskushyökkääjän ja oli tuolloin NFL-historian arvokkain keskushyökkääjälle annettu sopimus.

Runkosarjan päätösottelussa New York Giantsia vastaan Smith loukkasi olkapäänsä mutta jatkoi pelaamista. Hän juoksi 32 kertaa 168 jaardia ja otti 10 kiinniottoa, ja Cowboys varmisti voitolla NFC East -divisioonan mestaruuden sekä kotiedun pudotuspeleihin. Cowboys eteni Super Bowl XXVIII:aan ja voitti Buffalo Billsin. Smith juoksi ottelussa 132 jaardia ja kaksi touchdownia ja valittiin Super Bowlin arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kauden päätteeksi hänet valittiin myös NFL:n arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP).

Kaudella 1994 Smith juoksi 1 484 jaardia ja liigan kärkituloksen 21 juoksu-touchdownia, mutta Cowboys hävisi NFC:n finaalissa San Francisco 49ersille.

Kaudella 1995 Smith juoksi 1 773 jaardia ja teki uransa ennätyksen 25 juoksu-touchdownia. Hän johti NFL:ää sekä juoksujaardeissa että juoksu-touchdowneissa. Cowboys voitti Super Bowl XXX:n Pittsburgh Steelersiä vastaan pistein 27–17, ja Smith teki ottelussa kaksi juoksu-touchdownia.

Vuosina 1991–1995 Smith johti NFL:n juoksujaardeissa neljästi (1991–1993, 1995) ja juoksu-touchdowneissa kolmesti (1992, 1994, 1995). Hän oli keskeinen osa Cowboysin joukkuetta, joka voitti vuosina 1992–1995 kolme Super Bowlia neljän kauden aikana ja muodosti yhden NFL:n 1990-luvun merkittävistä dynastioista.

Uran loppuvaiheet Cowboysissa (1996–2002)

Kaudella 1996 Smith juoksi 1 204 jaardia ja teki 12 touchdownia. Dallas Cowboys hävisi pudotuspelien divisioonakierroksella Carolina Panthersille. Smith jatkoi yli 1 000 juoksujaardin kausiaan vuoteen 2001 asti, vaikka Cowboys ei enää saavuttanut 1990-luvun alkupuolen Super Bowl -menestystä. Vuonna 1996 Smith palasi Floridan yliopistoon ja suoritti kandidaatin tutkintonsa loppuun, kuten hän oli äidilleen luvannut lähtiessään yliopistosta NFL:ään.

Kaudella 1998 Smith keräsi 1 332 juoksujaardia ja liigan kärkituloksen 13 juoksu-touchdownia. Cowboys voitti samalla NFC East -divisioonan. Kaudella 1999 Smith juoksi 1 397 jaardia ja teki 11 touchdownia.

Smithin juoksujaardimäärät alkoivat laskea 2000-luvun alussa. Hän juoksi kaudella 2000 vielä 1 203 jaardia ja kaudella 2001 1 021 jaardia, mutta jäi vuonna 2002 975 jaardiin. Kausi 2002 oli ensimmäinen tulokaskauden jälkeen, jolloin hän jäi täydellä kaudella alle 1 000 juoksujaardin.

Kaudella 2002 Smith saavutti NFL:n kaikkien aikojen juoksujaardiennätyksen. 27. lokakuuta 2002 Seattle Seahawksia vastaan pelatussa ottelussa hän ohitti Walter Paytonin 16 726 jaardin ennätyksen ja nousi NFL:n kaikkien aikojen eniten juoksujaardeja keränneeksi pelaajaksi. Hänestä tuli myöhemmin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pelaaja, joka on ylittänyt 17 000 juoksujaardin rajan NFL:n runkosarjassa.

Cowboys vapautti Smithin maaliskuussa 2003, mikä päätti hänen 13 kautta kestäneen pelaajauransa seurassa.

Arizona Cardinals (2003–2004)

Maaliskuussa 2003 Smith allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Arizona Cardinalsin kanssa. Kaudella 2003 hän pelasi 10 ottelua ja juoksi 256 jaardia.

Kaudella 2004 Smith pelasi 15 ottelua, juoksi 937 jaardia ja teki yhdeksän touchdownia. Hän päätti NFL-uransa kauden jälkeen.

Smith päätti pelaajauransa NFL:ssä yhteensä 18 355 juoksujaardiin ja 164 juoksu-touchdowniin. Hänen uransa tilastot muodostavat edelleen vuonna 2026 NFL liigan keskushyökkääjän kaikkien aikojen ennätystuloksen.

Saavutukset ja palkinnot NFL-saavutukset 3× Super Bowl -mestari Dallas Cowboysin kanssa (XXVII, XXVIII, XXX). Super Bowl XXVIII:n arvokkain pelaaja (Super Bowl MVP). NFL:n arvokkain pelaaja (MVP) kaudella 1993. NFL:n vuoden hyökkäävä pelaaja 1993 (AP Offensive Player of the Year). Bert Bell Award (Maxwell Club Player of the Year) 1993. NFL:n vuoden hyökkäävä tulokas 1990 (Offensive Rookie of the Year). 8× Pro Bowl -valinta (1990–1995, 1998, 1999). 4× All-Pro-ensimmäinen joukkue (1992–1995). 4× NFL:n juoksujaarditilaston ykkönen (1991–1993, 1995). 3× NFL:n juoksu-touchdownien ykkönen (1992, 1994, 1995). NFL:n pistepörssin ykkönen 1995. Valinta NFL 1990s All-Decade Teamiin. Valinta NFL 100th Anniversary All-Time Teamiin. NFL:n kaikkien aikojen eniten juoksujaardeja (18 355) ja juoksu-touchdowneja (164) kerännyt pelaaja. Smith pitää edelleen hallussaan molempia ennätyksiä.

Dallas Cowboys -kunnianosoitukset Valinta Dallas Cowboys Ring of Honoriin vuonna 2005 yhdessä Troy Aikmanin ja Michael Irvinin kanssa.

College- ja lukioajan palkinnot Unanimous All-American 1989. SEC:n vuoden pelaaja 1989. 3× SEC All-Conference -ensimmäinen joukkue (1987–1989). Valinta lukion All-American -joukkueisiin (mm. Parade Magazine, USA Today).

Hall of Fame -valinnat Pro Football Hall of Fame 2010 (ensimmäisellä äänestyskerralla). College Football Hall of Fame 2006. Florida High School Athletic Association Hall of Fame 2002. Florida Football Ring of Honor. NFL-uran tilastot Runkosarja