Eläinten karnevaali (Le carnaval des animaux) on ranskalaisen säveltäjä Camille Saint-Saënsin 14-osainen sarja pienelle orkesterille. Teoksen alaotsake on ”eläintieteellinen fantasia”. Eläinten karnevaali on sävelletty helmikuussa 1886, kun Saint-Saëns oli lomalla pienessä itävaltalaisessa kylässä.

Kuten teoksen nimestä voi päätellä, on kyseessä eläinaiheista ohjelmamusiikkia. Jokainen osa kuvaa tiettyä eläintä. Saint-Saëns epäili humoristisen teoksen vahingoittavan mainettaan vakavan musiikin säveltäjänä, joten hän kielsi esittämästä teosta kantaesityksen jälkeen. Kielto ei koskenut Joutsen-osaa, ja esityskielto oli tarkoitettu raukeavaksi säveltäjän kuoleman jälkeen. Saint-Saënsin kuoltua teoksesta tulikin hänen suosituimpiaan.

Eläinten karnevaalia käytetään paljon klassisen musiikin opettamisessa lapsille.

Teoksen osat Introduction et marche royale du Lion (Johdanto ja leijonan kuninkaallinen marssi) – tässä osassa kuullaan leijonan karjuntaa Poules et Coqs (Kanat ja kukot) – tässä osassa puhaltimet kiekuvat Hémiones (animaux véloces) (Villiaasit (nopeat eläimet)) – erittäin nopea piano-osuus Tortues (Kilpikonnat) – osan melodia on muunnelma Jacques Offenbachin operetin Orfeus manalassa kuuluisasta can-canista, mutta nopeutta on hidastettu huomattavasti L’Éléphant (Norsut) – tämä melodia taas on Hector Berliozin ”Dances des sylphes” kontrabassolle sovitettuna Kangourous (Kengurut) – pianot kuvaavat kenguruiden loikkimista Aquarium (Akvaario) – puhaltimien ja pianojen osuus kuvaa välkehtivää akvaariota Personnages à longues oreilles (Pitkäkorvaiset olennot) – tämä epäsovinnainen osa viittaa kriitikoihin ja kuvastaa Saint-Saënsin huumorintajua Le coucou au fond des bois (Käki metsän syvyydessä) – klarinetti kukkuu pianojen säestäessä rauhallisesti Volière (Lintuhäkki) – puhaltimien hallitsema osa Pianistes (Pianistit) – pianistit soittavat yksitoikkoisia sormiharjoituksia (Saint-Saëns oli itsekin pianisti) Fossiles (Fossiilit) – tässä hilpeässä, ksylofoni-voittoisessa osassa lainataan säveltäjän omaa Dance macabrea (Kalmantanssia) sekä ranskalaisia kansansävelmiä Le Cygne (Joutsen) – teoksen kuuluisin osa: sello soittaa kaunista melodiaa pianoiden säestyksellä. Tämä on tunnetuimpia sellosävellyksiä. Finale – finaalissa on uusi melodia, jota kuulee nykyään kännyköiden soittoäänenä, ja aikaisempien osien teemat kertautuvat nopeasti.

Orkesterin kokoonpano huilu klarinetti kaksi pianoa lasiharmonikka ksylofoni kaksi viulua alttoviulu sello kontrabasso

Nykyään teos esitetään usein suurella orkesterilla, ja yleensä kellopeli korvaa harvinaisen lasiharmonikan. Teoksen esitys kestää noin 20 minuuttia.

Teos populaarikulttuurissa Teoksen finaalia käytetään Disneyn piirroselokuvassa Fantasia 2000 Dick Dale on levyttänyt ”Akvaario”-osiosta surf-version. Warner Brothersin piirretyssä vuodelta 1976 esitetään teos Väiski Vemmelsäären ja Repe Sorsan toimiessa pianisteina. Sarjasta on tehty elokuva nimeltään Le carnaval des animaux. Teoksen 13. osa, ”Joutsen”, soi Kummelin Tonnin seteli -sketsin taustalla.

Luokka:Camille Saint-Saënsin teokset Luokka:1880-luvun musiikkiteokset