Hiyal () on islaminuskoon kuuluva juridinen kiertotie, jonka avulla voidaan kiertää šarian asettamia kauppaoikeuden rajoituksia.
Šaria esimerkiksi kieltää koron ottamisen, ja vaatimus on niin selvä, ettei sitä voi suoraan vastustaa. Satoja juridisia kiertoteitä kehitettiin ongelman ratkaisemiseksi. Yksi keino oli antaa lainan vakuudeksi reaaliomaisuutta, jota velanantaja sai hyödyntää koko laina-ajan keston. Toinen keino oli kaksinkertainen myynti, missä esimerkiksi orja myydään tietyllä hinnalla ja ostetaan saman tien takaisin suuremmalla summalla. Hintojen erotus palveli sovitun velan korkona. Menettelyn nimi on mukhatara tai ’ina. Sen käyttämistä helpotti šarialle ominainen ulkokohtaisuus, jossa itse teko oli tärkeämpää kuin teon motiivi.Tämä ei tarkoita, ettei motiivilla ollut mitään väliä, kts. niyyah
Lakikoulukunnista hanafit suhtautuivat näihin juridisiin kiertoteihin muita myönteisemmin. Muut madhhabit usein tuomitsivat ne, vaikka toisaalta ne voitiin todeta lainmukaisiksi. Schacht 1982, s. 77–81 Korkokiellolla on ollut merkittäviä taloudellisia seurauksia, sillä se on jarruttanut osakeyhtiöiden perustamista muslimimaissa.Watt 1961, s. 34
Kauppaoikeudessa islamilainen laki suhtautui aluksi torjuen kirjallisiin sopimuksiin ja suosi todistajien käyttöä, vaikka tämä on vastoin Koraanin sanoja. Myöhemmin kirjalliset sopimukset havaittiin välttämättömiksi. Tällöin päädyttiin näkemykseen, että kirjaukset olivat ainoastaan omia muistiinpanoja, kun taas todistajien käyttö oli todellisuudessa ratkaiseva asia. Varsinkin juridisten hiyal-kiertoteiden yhteydessä kirjalliset sopimukset olivat sitä tarpeellisempia, mitä monimutkaisempaa oli hiyal.Schacht 1982, s. 81–83
Katso myös
Islamilainen pankkijärjestelmä
Lähteet
Viitteet
Luokka:Islamilaiset käsitteet Luokka:Pankkitoimi Luokka:Šaria