pienoiskuva|Muurmannin rannikko kartalla. Muurmannin rannikko () on Barentsinmeren rannikko Venäjän Murmanskin alueella. Sen rajana on lännessä Norjan ja Venäjän rajalla sijaitseva Vuoremijoki ja idässä Kuolan niemimaasta työntyvä Pyhäniemi (Svjatoi Nos), joiden välillä on yli 350 kilometriä matkaa. Rannikolla on useita vuonoja tai vuonomaisia lahtia, kuten Kuolanvuono ja Muotkavuono. Suurin saari rannikolla on Kildin. Pyhäniemen itäpuolelta katsotaan alkavan sekä Vienanmeren että Turjanrannan (Terski bereg).
Rannikko oli suurelta osin asumaton ennen 1800-luvun loppupuolta. Vuonna 1868 keisari Aleksanteri II myönsi kahdeksan vuoden verovapauden rannikolle asettuville uudisasukkaille. Uudisasukkaat olivat taustaltaan venäläisiä, karjalaisia, suomalaisia, norjalaisia ja saamelaisia. Vuonna 1889 rannikolla asui 176 suomalaista, 125 venäläistä, 72 karjalaista, 36 norjalaista, 20 saamelaista sekä kuusi muiden kansallisuuksien edustajia (virolaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia). Suomalaiset ja norjalaiset asettuivat lähinnä rannikon länsiosaan, jonne syntyivät muun muassa Kervannon, Maattivuonon, Uuran ja Vaitolahden kylät.
1900-luvun alkupuolella alueen venäläinen väestö alkoi kasvaa, ja vuonna 1911 venäläiset muodostivat noin puolet väestöstä. Vuonna 1916 rannikolle perustettiin Romanov-na-Murmanen kaupunki, jonka nimi muutettiin seuraavana vuonna Murmanskiksi. Osa rannikosta kuului maailmansotien välisenä aikana Suomelle osana Petsamoa.
Lähteet
Luokka:Rannikot Luokka:Murmanskin alue Luokka:Barentsinmeri