Lohdutuskirjoitus ApolloniokselleSironen, Erkki & Vesterinen, Sampo: Liite Plutarkhoksen kirjallinen jäämistö, teoksessa (; ) on Plutarkhoksen Moralia-kokoelmaan (kirja II, 10) kuuluva lohdutuskirje eräälle Apolloniokselle hänen poikansa kuoltua.Babbitt, Frank Cole: ”Letter of Condolence to Apollonius: Introduction”. Teoksessa Plutarch 1928, s. 105–107 (kopio, tekijänoikeus vanhentunut).

Historia

Plutarkhos kirjoitti Moralian tutkielmat ensimmäisen vuosisadan lopulla ja 100-luvun alussa jaa. Kirjettä Lohdutuskirjoitus Apolloniokselle on usein arveltu epäperäiseksi, ja sen kirjoittajasta käytetään nimitystä Pseudo-Plutarkhos. Kirjettä ei mainita Lampriaan nimiin laitetussa Plutarkhoksen teosten luettelosta, mutta siihen viitataan kuitenkin jo verraten varhaisella ajalla.

Epäily kirjeen aitoudesta perustuu pääasiassa kirjeessä olevien lainausten poikkeukselliseen pituuteen ja eräisiin tyylillisiin epäyhtenäisyyksiin. On arveltu, että kirje olisi liitetty Plutarkhoksen teosten joukkoon siksi, että hän kirjoitti samantyylisen lohdutuskirjeen, Lohdutukseksi puolisolle.Cherniss, Harold: ”Whether Fire or Water Is More Useful: Introduction”, Teoksessa Plutarch 1957, s. 288–289.

On kuitenkin ehdotettu myös, että kyseessä olisi Plutarkhoksen kirjoittama ja Apolloniokselle lähetettäväksi tarkoitetun kirjeen alkuperäinen karkea luonnos, joka oli vielä tarkoitus viimeistellä erityisesti tekstilainausten osalta. Joitakin sitaatteja valitessaan kirjoittaja vaikuttaa kirjanneen mukaan riittävästi kontekstia, jotta myöhemmin lopullisesti valittavat kohdat voitaisiin saumattomasti punoa tekstiin. Jos tämä hypoteesi pitää paikkansa, kirje antaa poikkeuksellisen väläyksen Plutarkhoksen kirjoitustapaan ja työmenetelmiin. Joka tapauksessa kirjeeseen sisältyvä katkelmakokoelma on arvokas muiden antiikin aikaisten tekstien tuntemisen kannalta.

Kirjoittajan käyttämä kirjallisen esityksen erityinen muoto, latinaksi consolatio, oli kehittynyt omaksi tyylikseen. Varhaisin esimerkki lienee Platonin nimiin laitettu Aksiokhos, ja monista muista on säilynyt mainintoja, vaikkakaan ne eivät ole säilyneet nykyaikaan. Tämä esitysmuoto oli suosittu myös roomalaisten keskuudessa, ja siitä löytyy useita esimerkkejä Seneca nuoremman teoksista.

Sisältö

Kirje on nimensä mukaisesti Apolloniokselle osoitettu kirje, jonka on tarkoitus lohduttaa häntä hänen poikansa kuoltua. Näistä henkilöistä, sen enempää kuin Plutarkhoksesta, kirje ei kuitenkaan tarjoa juurikaan tietoja. Onkin luonnehdittu, että siitä puuttuu Lohdutukseksi puolisolle -kirjettä kuvaava intiimi kosketus.

Kuten mainittua, monet kirjeessä olevat lainaukset ovat epätavallisen pitkiä, vaikkakaan eivät välttämättä pidempiä kuin mitä muilla kirjoittajilla esiintyy. Jotkut niistä, esimerkiksi lainaukset Euripideen Turvananojista,Euripides: Turvananojat 1110 ja 1112; Plutarkhos: Lohdutuskirjoitus Apolloniokselle 110c. osoittavat, että Plutarkhoksen tekstien käsikirjoitusperinteen tarkkuutta on pidetty siinä määrin parempana, että Euripideen ediittorit ovat usein omaksuneet Plutarkhoksen antaman lukutavan Euripideen käsikirjoitusten perinteisen lukutavan sijasta. Toisaalta Platonin Gorgiaasta otettu lainaus poikkeaa monissa pienissä kohdissa Platonin nykyisestä tekstistä.Platon: Gorgias 523a; Plutarkhos: Lohdutuskirjoitus Apolloniokselle 120e.

Kirjeen ja Ciceron Keskusteluja Tusculumissa -teoksen väliset huomattavat yhtäläisyydet on selitetty yhteisellä lähteellä, joka oli suurelta osin akateemisen filosofi Krantorin tuotantoa.

Lähteet

Kirjallisuutta

Plutarch: Letter of Condolence to Apollonius. Teoksessa

Aiheesta muualla

Πλούταρχος: Παραμυθητικός προς Απολλώνιον. Wikiaineisto. Pseudo-Plutarch: Consolation to Apollonius

Luokka:Antiikin kreikkalaiset kirjeet Luokka:Plutarkhoksen teokset