Infantiili fibromatoosi (, IDF) on harvinainen hyvälaatuinen kasvain, joka aiheuttaa erikokoisten fibroomapattien muodostumista. Fibroomien tyypillinen esiintymisalue on sormien ja varpaiden sivu- ja selkäosat. Fibroomapatteja on raportoitu esiintyvän erittäin harvinaisissa tapauksissa myös muualla kehossa. Fibroomapatit ovat kiinteitä ja kupolimaisia, useimmiten alle kaksi senttimetriä läpimitaltaan ja ne esiintyvät suoraan ihon alla. Aluksi koholla olevat pyöreät fibroomapatit saattavat ajan myötä jatkaa kasvuaan, jolloin ne usein madaltuvat ja leventyvät. Väritykseltään fibroomapatit ovat vaaleanpunertavia tai punertavia.
Aiheuttaja ja ilmaantuminen IDF:n aiheuttajaa ei tunneta. Joissain tapauksissa sen on raportoitu alkaneen fyysisen trauman jälkeen. Tutkimukset osittavat fibroomapattien ilmaantuvan tyypillisesti kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Erittäin harvinaisissa tapauksissa fibroomapatteja on ilmaantunut ensimmäisen kerran myös aikuisiällä.
Esiintyvyys ja toteaminen IDF on luokiteltu ensimmäisen kerran vuonna 1965, jonka jälkeen tapauksia on raportoitu kirjallisuudessa noin 200. Harvinaisuutensa vuoksi IDF on vähän tunnettu ja sillä on vaarana jäädä diagnosoimatta, minkä takia myös hoitomuotojen suunnittelu saattaa jäädä vajavaiseksi tai alkaa viiveellä. IDF todetaan yleisimmin koepalan avulla, joka otetaan fibroomakudoksesta.
Vaikutukset IDF:n ei tiedetä altistavan millekään liitännäissairaudelle. Suurin osa fibroomapateista on harmittomia. Suuri määrä fibroomakudosta voi kuitenkin aiheuttaa aiheuttaa sormien varpaiden toiminnallisia häiriöitä sekä nivelten epämuodostumista ja nivelten toiminnan häiriötä. Fibroomapateista voi olla myös kosmeettista haittaa. Fibroomapattien ei tiedetä aiheuttavan särkyä itsessään. Joissain harvinaisissa tapauksissa niiden on raportoitu olevan haavaisia. Mikäli fibroomapatteja poistetaan kirurgisesti, joudutaan leikkauskohta usein peittämään muualta kehosta otetulla ihosiirrännäisellä, josta aiheutuu pysyvää arpikudosta siirrännäisen ottamisalueelle.
Hoitomuodot Infantiiliin fibromatoosiin ei ole vakiintunutta hoitomuotoa ja useissa tapauksissa suositellaan pelkkää seurantaa ja havainnointia. Kirurgista leikkausta voidaan suositella, mikäli leesiot aiheuttavat toiminnallisia tai kosmeettisia häiriöitä tai rakenteellisia epämuodostumia. Magneettikuvaus voi auttaa selvittämään kasvaimen esiintyvyysalueen rakennetta, joka voi olla hyödyksi hoitopäätöksiä tehtäessä. Aikaisemmin kasvaimen kirurgista operointia on käytetty enemmän hoitomuotona, mutta nykyään sitä vältetään suuren uusiutumisprosentin takia. Noin 74 prosenttia poistetusta kudoksesta uusiutuu poistoa seuraavien kahden vuoden aikana. Hoitona voidaan käyttää myös lääkeaineiden injektointia poikkeavaan kudokseen. Injektointi suoritetaan anestesian aikana. Injektioiden hyödyistä on vain vähän näyttöä. Injektiohoidot saattavat myös tuottaa kipua. Voiteena levitettävistä lääkkeistä esimerkiksi takrolimuusista on joissain tapauksissa raportoitu olevan hyötyä. Fibroomapattien on myös raportoitu vähentyneen spontaanisti.
Lähteet
Luokka:Kasvaimet