Euksenippoksen puolustus (; ), pidemmin Euksenippoksen puolustus Polyeuktosta vastaan (), on Hypereideen kirjoittama puhe, joka puolustaa nimensä mukaisestä erästä Euksenipposta valtiopetossyytteitä vastaan. Puheen numero Hypereideen puheiden joukossa on 4.
Historia
Euksenippoksen tapaus sai alkunsa siitä, että Makedonian Filippos II palautti vuoden 338 eaa. Khaironeian taistelun jälkeen Oropoksen alueen Ateenalle. Alue jaettiin viiteen osaan, ja yksi osa annettiin aina kahdelle Attikan fyleistä eli heimoista. Kysymys nousi siitä, oliko Hippothontis- ja Akamantis-heimoille annettu alue pyhitetty Amfiaraokselle. Euksenippos ja kaksi muuta määrättiin nukkumaan sankarin pyhäkössä Amfiaraionissa ja hankkimaan unien kautta ennusmerkki asiasta. He raportoivat unen, joka voitiin tulkita heidän heimojensa eduksi. Tässä oikeusjutussa heitä syytetään siitä, että he olivat antaneet unistaan väärän todistuksen. Syyttäjiin kuului ainakin eräs Polyeuktos. Syytetty ja eräs toinen puolustaja olivat jo puhuneet ennen Hypereidesta, joten tämä puhe omistetaan pääasiassa kinastelulle syyttäjien kanssa; näihin kuului Lykurgos. Puhe ajoitetaan noin vuoteen 330 eaa.
Hypereideen puheet tunnettiin pitkään vain huonosti. Vuonna 1847 osia hänen puheistaan alkoi jälleen tulla esiin Egyptistä löydettyjen papyrusten joukossa. Samana vuonna Englantiin tuotiin papyrusrulla, joka sisälsi katkelmia puheesta Demosthenesta vastaan sekä Lykofronin puolustuksen ensimmäisestä puoliskosta; toinen samana vuonna löydetty rulla sisälsi Lykofronin puolustuksen toisen puoliskon ja koko Euksenippoksen puolustuksen.
Sisältö
Puheen alussa puhuja ihmettelee, etteivät tuomarit ole jo väsyneet valtiopetossyytteiden väärinkäyttöön: aiemmin ne koskivat vakavia rikoksia, kuten kaupunkien ja laivaston pettämistä, ja johtivat syytettyjen vapaaehtoiseen maanpakoon. Nyt saman lain perusteella esitetään syytteitä mitättömistä ja epäoleellisista teoista, kuten vuokratuista huilutytöistä, väestörekisterimerkinnöistä tai Euksenippoksen unista. Puhuja painottaa, että tuomioistuimen tulisi ensin arvioida syytteen laillinen perusta, sillä laki rajoittaa valtiopetossyytteet vakaviin demokratiaa uhkaaviin tekoihin ja erityisesti puhujien lahjottuihin puheisiin, ei tavallisten kansalaisten asioihin. Ateenassa on erilliset lait ja viranomaiset jokaista rikostyyppiä varten, ja syyteinstituution väärinkäyttö horjuttaa lakien sitovuutta. Tästä huolimatta Polyeuktos väittää, ettei vastaajalla olisi oikeutta vedota itse valtiopetoslakiin, ja pyrkii estämään Euksenipposta käyttämästä lakia puolustuksensa perustana ja saamasta avustajia puolustukseensa.Hypereides: Euksenippoksen puolustus 1–10.
Puhuja osoittaa, että syyte Euksenipposta vastaan perustuu jumalallisen unen kertomiseen kansalle tämän omasta määräyksestä, eikä vastuu myöhemmistä tapahtumista kuulu hänelle vaan Polyeuktokselle, joka ajoi läpi ristiriitaisen ja laittoman asetuksen ja tuomittiin siitä itse. On kohtuutonta, että Polyeuktoksen lievä rangaistus johtaisi Euksenippoksen täydelliseen tuhoon. Lisäksi puhuja torjuu syytökset Olympiaan ja makedonialaisten suosimisesta vetoamalla siihen, ettei Euksenippoksen elämäntavassa ole mitään näyttöä tällaisesta toiminnasta, ja arvostelee Polyeuktosta siitä, että tämä käyttää suuria nimiä pelotteluun sen sijaan että osoittaisi konkreettisia tekoja.Hypereides: Euksenippoksen puolustus 11–21.
Puhuja korostaa, että jos syytökset Makedonian suosimisesta olisivat totta, koko kaupunki tuntisi ne, kuten se tuntee ne puhujat ja yksityishenkilöt, jotka avoimesti ottavat makedonialaista rahaa.Hypereides: Euksenippoksen puolustus 22–31. Tämä on hyvä esimerkki Hypereideen purevan pilkallisesta huumorista:
Puhuja selittää Olympiaaseen liittyvän tapauksen Dodonassa Ateenan ja jumalan käskyn mukaisena toimintana, ei rikoksena. Hän moittii Polyeuktosta siitä, että tämä käyttää mitä tahansa tekosyynä syyttämiseen ja kohdistaa hyökkäyksensä yksityiseen kansalaiseen sen sijaan, että asettaisi vastuuseen todelliset vallankäyttäjät. Hän tuo esiin oman toimintansa vastakohtana: hän on syyttänyt vain vaikutusvaltaisia poliittisia toimijoita selkein ja laillisin perustein, kun taas Polyeuktos laajentaa Euksenippoksen syytettä epäolennaisilla ja uusilla väitteillä tarkoituksenaan hämmentää puolustusta ja lietsoa valamiehistön mielialaa.
Puhuja moittii Polyeuktosta myös siitä, että tämä yrittää mustamaalata Euksenipposta vihjailemalla hänen rikkaudestaan ja epärehellisesti hankitusta omaisuudestaan, vaikka tällaisilla seikoilla ei ole mitään tekemistä käsiteltävän asian kanssa ja ne loukkaavat valamiehistön oikeudentuntoa. Hän ylistää Ateenan kansaa oikeamieliseksi ja muistuttaa aiemmista oikeudenkäynneistä, joissa valamiehistö on torjunut panetteluun perustuvat syytteet. Puhuja määrittelee hyvän kansalaisen sellaiseksi, joka turvaa kaupungin pitkän aikavälin edun, yhteisymmärryksen ja maineen, ja kehottaa valamiehiä kohtelemaan Euksenipposta samoin kuin muita perusteettomasti syytettyjä kansalaisia ja hylkäämään laittoman ja ristiriitaisen syytteen. Lopuksi hän vetoaa tuomareihin, että nämä noudattaisivat lakia ja omaa valaansa, suojelisivat viattomia kansalaisia ja antaisivat Euksenippokselle mahdollisuuden puolustautua ystäviensä tuella.Hypereides: Euksenippoksen puolustus 32–41.
Lähteet
Kirjallisuutta
Hyperides: In Defence of Euxenippus. Teoksessa
Aiheesta muualla
Υπερείδης: Υπέρ Ευξενίππου εισαγγελίας απολογία προς Πολύευκτον. Wikiaineisto. Hyperides: In Defence of Euxenippus. Perseus. Hyperides: In Defence of Euxenippus. Perseus. Hyperides: For Euxenippus. ToposText.
Luokka:Hypereideen puheet