Pertti Hannes Hartikainen (27. lokakuuta 1939 Helsinki – 24. syyskuuta 2020 Kouvola) oli suomalainen pankinjohtaja, valtiotieteen ja kauppatieteen tohtori sekä jalkapalloilija ja jääkiekkoilija.
Hartikainen edusti urheilu-urallaan jalkapallossa Helsingin Susia ja myöhemmin Helsingin IFK:ta, jonka riveissä hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1961. Jääkiekossa hän edusti mestaruussarjassa Helsingin Jalkapalloklubia edustaen ennen siirtymistään HIFK:hon. Työuransa jälkeen hän keskittyi tieteelliseen tutkimukseen ja osallistui aktiivisesti maanpuolustus- ja järjestötoimintaan.
Nuoruus ja koulutus Hartikainen syntyi Helsingissä vuonna 1939 ja vietti nuoruutensa Töölössä. Hän valmistui valtiotieteen maisteriksi 1960-luvun alussa ja aloitti työuransa Kansallis-Osake-Pankissa. Eläkkeelle jäätyään hän palasi akateemisen työn pariin ja suoritti myöhemmin sekä valtiotieteen että kauppatieteen tohtorin tutkinnot.
Pankkiura Hartikaisen pankkiura alkoi Kansallis-Osake-Pankissa Helsingissä 1960-luvun alussa. Työtehtävät veivät hänet Mäntsälän ja Lahden kautta Kouvolaan vuonna 1973. Hän toimi pankinjohtajana ja eteni KOP:n Kaakkois-Suomen yrityspankin johtotehtäviin 1980–1990-luvuilla. Kouvolasta tuli hänen pysyvä asuinpaikkansa yli neljän vuosikymmenen ajaksi.
Urheilu-ura Hartikainen aloitti jalkapallouransa Helsingin Susissa (aiemmin Wiipurin Sudet), jossa hän pelasi seuran edustusjoukkueessa 1950-luvun lopulla. Seura toimi Helsingissä erityisesti Karjalan siirtoväen perustamana urheiluseurana.
Hartikainen edusti jalkapallossa Helsingin IFK:ta vuosina 1960–1965. Hän pelasi mestaruussarjassa yhteensä 111 ottelua ja teki neljä maalia. Kaudella 1961 hän oli mukana voittamassa HIFK:n jalkapallon Suomen mestaruutta ja pelasi kyseisellä kaudella kaikki ottelut.
Hartikainen pelasi myös kansainvälisellä tasolla jalkapallossa: vuonna 1961 hän pelasi kaksi nuorten maaottelua sekä viisi ottelua Suomen B-maajoukkueessa. Hän edusti HIFK:ta myös Euroopan Cupissa kaudella 1962–1963, jolloin seura kohtasi muun muassa IFK Malmön ja Austria Wienin. Hän joutui lopettamaan pelaajauransa vuonna 1965 vakavan silmävamman vuoksi.
Jääkiekossa Hartikainen pelasi maalivahtina. Hän edusti mestaruussarjassa aluksi Helsingin Jalkapalloklubia ja siirtyi sittemmin Helsingin IFK:hon, jonka riveissä hän saavutti SM-pronssia kaudella 1958–1959. Hartikainen pelasi myös jääkiekon nuorten maajoukkueessa ja edusti Suomea yhteensä kahdeksassa nuorten maaottelussa.
Aktiiviuransa jälkeen hän jatkoi toimintaansa jalkapallon parissa luottamustehtävissä Lahden Reippaassa sekä Kouvolaan siirtyneissä Susissa 1970-luvulta alkaen ja osallistui myös ikämiespeleihin.
Tutkimustyö ja julkaisut Hartikainen jäi eläkkeelle pankkialalta vuonna 1995 ja keskittyi tämän jälkeen täysipainoisesti tieteelliseen tutkimukseen. Hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa tutkimuksellaan Hugo Österman: Sotaväen päällikkö – rakentaja ja puolustaja.
Hartikainen väitteli kauppatieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2009 tutkimuksella “Tätä peliä ei hävitä”: abduktiivinen tutkimus Halton-konsernin oppimishistoriasta 1968–2006, joka julkaistiin Jyväskylä Studies in Business and Economics -sarjassa. Hänen kolmas väitöskirjatyönsä oli 2010-luvun lopulla jo pitkällä, mutta se jäi terveyssyistä kesken.
Järjestö- ja maanpuolustustoiminta Hartikainen osallistui aktiivisesti reserviläistoimintaan useiden vuosikymmenten ajan ja eteni reservin majuriksi. Hänelle myönnettiin Suomen Reserviupseeriliiton korkein ansiomerkki, kultainen ansiomitali soljen kera. Hän oli mukana järjestämässä veteraani- ja reserviläismatkoja talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla.
Hartikainen toimi lisäksi Konstantinus Suuren ritarikunnassa, Lions-järjestössä sekä Nuorkauppakamarissa eri luottamustehtävissä.
Yksityiselämä Hartikainen asui Kouvolassa vuodesta 1973 lähtien. Hän avioitui vuonna 1964, ja perheeseen syntyi kolme lasta. 1980-luvulla hankittu vapaa-ajan asunto Hillosensalmella muodostui suvun tärkeäksi kokoontumispaikaksi.
Kuolema Pertti Hartikainen kuoli syöpäsairauden uuvuttamana 24. syyskuuta 2020 Kouvolassa 80 vuoden iässä. Hänet siunattiin Kouvolan keskuskirkossa 15. lokakuuta 2020.
Lähteet
Aiheesta muualla Jääkiekkokirja 2019–2020 – Pelaajat ja maaottelut – nuorten jääkiekon maaottelutilastot, jotka sisältävät Hartikaisen nuorten maaottelut.
Luokka:Suomalaiset pankinjohtajat Luokka:Suomalaiset jalkapalloilijat Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Vuonna 1939 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet