Aesculapiuksen temppeli (VIII.7.25, ) oli antiikin aikainen Aesculapiukselle omistettu roomalainen temppeli Pompejissa Italiassa. Sen rauniot sijaitsevat region VIII insulassa 7 ja ovat osa Pompejin arkeologisen alueen käsittävää Unescon maailmanperintökohdetta.
Historia
Temppeli ajoittuu 200–100-luvuille eaa. Rakennusta on perinteisesti kutsuttu Juppiter Meilichiuksen (Zeus Meilikhioksen) temppeliksi erään piirtokirjoituksen perusteella. Nykyisin sitä pidetään kuitenkin pikemmin Aesculapiuksen (Asklepioksen) ja Hygieian temppelinä, perustuen temppelistä löydettyihin terrakottapatsaisiin ja muihin esineisiin. Vuoden 62 jaa. maanjäristyksen jälkeen temppeli saattoi toimia tilapäisesti Capitoliumin triadin eli Juppiterin, Junon ja Minervan temppelinä.
Temppelin arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1766, 1789, 1800, 1806 ja 1869.
Rakennus
Temppeli sijaitsi Pompejin teatterikorttelissa Pompejin teatterin pohjoispuolella, nykyisin nimillä Via del Tempio di Iside ja Via Stabiana tunnettujen katujen risteyksessä. Rakennus oli suorakaiteen muotoinen ja noin 22 metriä pitkä, ja sitä ympäröi epäsäännöllisestä kivestä tehty muuri. Itäpuolen sisäänkäynnistä saavuttiin ensin pieneen eteishalliin, josta pääsi avoimelle sisäpihalle. Pihan keskellä oli tuffikivestä tehty uhrialttari, jossa oli joonialaiset voluutit ja doorilainen friisi.
Varsinainen temppeli oli perimmäisenä sijainnut italialaistyyppinen pieni kulttirakennus, joka oli rakennettu korkean podiumin päälle. Se oli prostyyli ja sen julkisivussa oli neljä pylvästä (tetrastyyli). Jyrkkä portaikko johti sisäpihalta pieneen pylväshalliin (pronaos) ja edelleen itse cellaan, johon oli sijoitettu terrakottapatsaita ja stukolla päällystetty alttari — nämä ovat nykyään kadonneet. Temppelin sisäänkäynnin pohjoisnurkassa oli pieni palvelutila, niin kutsuttu vartijan huone.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Pompejin temppelit