Pompejin basilika (VIII.1.1, ) oli antiikin aikainen basilika Pompejissa Italiassa. Sen rauniot sijaitsevat region VIII insulassa 1 ja ovat osa Pompejin arkeologisen alueen käsittävää Unescon maailmanperintökohdetta.
Historia
Pompejin basilika rakennettiin noin vuosina 130–120 eaa., mikä tekee siitä yhden varhaisimmista tunnetuista rakennustyyppinsä edustajista koko roomalaisessa maailmassa. Basilikaa käytettiin kaupankäyntiin eräänlaisena ”pörssitalona” sekä oikeuden istuntoihin. Rakennuksen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1806, 1813, 1820, 1928, 1942 ja 1950.
pienoiskuva|vasen|Basilikan itäpään raunioita. Rakennus
Basilika sijaitsi Pompejin forumin eteläpään länsipuolella. Rakennuksen pinta-ala oli neliömetriä. Basilikan sisäänkäynti oli itäpäästä forumilta viiden tuffipylväiden erottaman sisäänkäynnin kautta. Basilikan keskiosaa rajasi 28 pylvästä, 12 kummallakin pitkällä sivulla ja neljä lyhyillä sivuilla; näin sisätila jakautui kolmeen laivaan. Pylväät oli tehty tiilistä ja niiden korkeus oli noin 11 metriä, ja niissä oli joonialaiset kapiteelit.
pienoiskuva|vasen|Basilikan pohjakaava. Rakennuksen länsiseinällä eli sisäänkäyntiä vastapäätä oli koroke, joka kohosi noin kaksi metriä ympäröivää aluetta korkeammalle. Sen edessä oli kuusi korinttilaista pylvästä, joista kaksi liittyi seinäosiin muodostaen kaksi sivukammiota. Se on tulkittu suggestumiksi eli tribunaaliksi, jolla tuomarit istuivat oikeudenkäyntien aikana, tai aediculaksi, jossa oli jumalpatsaita.
Sivuseinät oli koristeltu ensimmäisen tyylin mukaisesti stukolla sekä joonialaisilla puolipylväillä. Ylemmässä kerroksessa oli galleria, jonka ulkoseinissä oli suuret aukot päivänvalon päästämiseksi basilikan sisätilaan. Rakennus oli katettu tiilikatolla.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Basilikat (arkkitehtuuri) Luokka:Pompejin rakennukset ja rakennelmat