Narynin piiri () on hallintopiiri Narynin alueella Kirgisiassa. Se keskus on Narynin kaupunki. Piirin pinta-ala on 10 500 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 54 290 asukasta vuonna 2025.
Narynin piiri sijaitsee alueen kaakkoisosassa. Se rajoittuu etelässä At-Bašyn, lännessä Ak-Talaan, pohjoisessa Kotškorin ja idässä Ysyk-Kölin alueen Toŋin ja Žeti-Ögüzin piireihin. Piirin keskellä sijaitsee erillinen Narynin kaupunki.
Piiri käsittää osan Narynin laakson keskiosasta sitä ympäröivine vuorineen. Pohjoisessa ovat Moldo-Toon, Boor-Albasin, Itelgi-Ujan, Nura-Toon, Kara-Žorgon, Baukin, Atša-Tašin ja Žetimin vuoret sekä Soŋ-Kölin ja Solton-Saryn laaksot. Eteläosan vuoristoja ovat Narynvuoret, Ala-Myšyk, Kara-Too ja Baibitše-Too. Narynin laakson korkeus on 1 600–2 300 metriä merenpinnasta. Korkein kohta on Moldo-Toovuorilla (4 418 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennusaineet.
Seudulla vallitsee kuiva mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –7,4 ja heinäkuussa 17 astetta. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä. Piirin läpi virtaa Naryn sivujokineen. Kasvillisuus on etupäässä puoliaavikkoa ja aroa. Narynjoen tulvatasangolla on rantametsiä ja Narynvuorten pohjoisrinteillä kasvaa katajia ja kuusia. Piirissä sijaitsevat Narynin ja Kara-Tal–Žapyrykin luonnonpuistot.
Vuonna 1930 perustettuun piiriin kuuluvat Döbölün, Emgek-Talaan, Miŋ-Bulakin, Tšet-Nuran, Utškunin, Žan-Bulakin ja Žerge-Talin maalaiskunnat, joissa on yhteensä 40 kylää. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 99,8 prosenttia asukkaista oli kirgiisejä.
Piirin läpi kulkee Biškekin ja Torugartin välinen maantie. Asukkaiden pääelinkeino on karjanhoito. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, naudat, hevoset, jakit ja siipikarja. Lisäksi viljellään viljaa, perunaa ja vihanneksia. Teollisuutta edustavat lähinnä sähkön tuotanto ja kaivostoiminta.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kirgisian piirit Luokka:Narynin alue