Sardeen synagoga oli antiikin aikainen synagoga Sardeen kaupungissa Lyydiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella. Se toimi niin kutsutun Sardeen kylpylä-gymnasionin yhteydessä.

Historia

Sardeen synagoga on ollut käytössä noin vuosina 200–616 jaa. Sen sijainti kylpylä-gymnasionin yhteydessä on hyvin poikkeuksellinen, mikä kertoo kaupungin juutalaisyhteisön suuresta vaikutusvallasta. Rakennuksesta löydetyt noin sata heprean- ja kreikankielistä piirtokirjoitusta antavat tietoa Sardeen juutalaisyhteisöstä, jonka arvioidaan käsittäneen noin – jäsentä. Itse synagogassa on ollut tilaa noin hengelle.

pienoiskuva|vasen|Pääsalin itäpääty. Synagoga hylättiin maanjäristyksen seurauksena 600-luvulla, samoin kuin suuri osa muusta kaupungista. Synagogan rauniot löydettiin vuonna 1962. Raunioita on kunnostettu osittain.

Rakennus

Synagoga oli suuri basilikan mallinen rakennus, joka sijaitsi kylpylä-gymnasionin kaakkoiskulmassa gymnasioniin kuuluneen palaestran eteläpuolella sen ja kaupungin roomalaisaikaisen pääkadun välissä. Synagoga koostui kahdesta pääosasta, itäpään peristyyli-eteispihasta, jolle johti kadulta sisäänkäyntiportiikki, ja länsiosan käsittäneestä pitkästä apsikseen päättyneestä pääsalista.

pienoiskuva|vasen|Peristyyli-eteispihaa. Eteispihalla oli krateerin kaltainen lähdekaivo, joka oli tarkoitettu käsien pesemiseen. Eteispihan pohjoisseinällä on marmorireliefin yläpuolella esimerkki 400–500-luvuille ajoittuvasta koristelusta: lyhyet pilasterit kannattavat kaaria, joiden väleissä on kyyhkyjä ja krateereja esittävä kuvio punaiseen laastiin upotettuna. Varhaisemmassa vaiheessa seinät oli peitetty freskoilla.

Pääsalin puolella kolmen eteispihasta tulevan oven välissä on kaksi pienen pyhäkön kaltaista rakennelmaa, joista toinen on doorilaista ja toinen myöhäiskorinttilaista tyyliä; ne avautuvat apsikseen päin. Niiden katsotaan olleen toorakääröjen säilytyspaikkoja.

Pääsalin pituus oli yli 50 metriä. Se oli jaettu seitsemään jänneväliin kuudella pilasteriparilla. Katto oli noin 14 metrin korkeudessa. Pääsalin länsipäässä on apsis, jossa on kolme marmorista penkkiriviä. Rituaalivarusteisiin kuuluu suuri marmoripöytä, jota kannattelevat kohokuvioidut kotkat, ja sen vieressä kaksi paria vastakkain seisovia leijonia. Sekä eteispihan että pääsalin lattiat oli peitetty 300-luvulle ajoittuvilla geometrisilla mosaiikeilla. Seinät oli verhottu monivärisellä marmorilla.

Synagogan eteispihan pylväikkö on pystytetty uudelleen ja sen krateerilähde rekonstruoitu. Samoin on ennallistettu osa pääsalin seinää marmoriverhouksineen ja piirtokirjoituksineen.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Sardeen rakennukset ja rakennelmat Luokka:Synagogat