Ilmajoen komppania oli yksi kahdeksasta Pohjanmaan rykmentin komppaniasta.
Vuonna 1626 ilmajoki toimitti Laihian ja Kyröjen ohella miehet Pohjanmaan rykmentin eteläisimpään komppaniaan.Roudasmaa, s.23-25
Vuonna 1718 Pohjanmaan rykmentti otti virallisesti käyttöön yleistyneen tavan, jossa komppaniat nimettiin perustamispitäjänsä / väenottoalueensa mukaan. Ilmajoen komppania oli virallinen nimi vuoteen 1809 asti ja sen täydennysalueita oli Ilmajoen ja Lapuan suurpitäjät.Roudasmaa, s.105
Suomen Sodan aikana muodostettiin uusista 1807 muodostetuista sotilasruoduista oma Ilmajoen komppania kuninkaalliseen Vaasan rykmenttiin. Komppania toimi vuosien 1808-1809 välillä.Petander, Kungliga Wasa Regemente 1808-1809, s.28
Historia
Vuonna 1626 perustettu Pohjanmaan Rykmentin oli kahdeksankomppaniainen rykmentti, jossa neljä komppaniaa jakautui aina yhteen skvadroonaan (myöhempi pataljoona). Paikkakuntien sotilaat sijoitettiin aina siihen komppaniaan, jonka väenottoaluetta pitäjä oli. Roudasmaa, s.23-25
Vuonna 1626 Ilmajoki ja Lapua kuuluivat eri väenottoalueisiin ja niiden sotilaista muodostettiin seuraavat komppaniat. Roudasmaa, s.23-25
Ilmajoki, Laihia, Isokyrö ja Vähä-Kyrö (osittain) Majoitusmestari Gottfreiderich Von Falkenbergin komppaniaRoudasmaa, s.23-25, kuului everstiluutnantin skvadroonaan.Petander, Kungliga Österbottens Infanteriregementes chefer 1626-1809, s.96 Lapua, Vöyri ja Vähä-Kyrö (osittain) Luutnantti Johim Schultzin komppaniaRoudasmaa, s.23-25, kuului everstin skvadroonaan.Petander, Kungliga Österbottens Infanteriregementes chefer 1626-1809, s.96
Komppaniat laivattiin rykmentin mukana Pillaun satamaan elokuussa 1626 ja ne osallistuivat Ruotsin suurvaltasotiin 1600-luvulla alkaen Puolan sodasta (1617–1629) Roudasmaa, s.38 ja kolmikymmenvuotisesta sodasta (1630-1648).Roudasmaa, s.47
Suuren Pohjan Sodan aikana Pohjanmaan Rykmentti toimi varuskuntarykmenttinä nykyisen Latvian Riiassa.
Kaarle XII:n suunnitteli ratkaisevaa sotatointa Moskovaa vastaan. Adam Ludwig Lewenhaupt sai käskyn tuoda ruokaa, huoltoa ja miehiä pääarmeijaan. Lewenhaupt lähti liikkeelle Riiasta 1708. Mukana oli 600 soveltuvinta Pohjanmaan rykmentin sotilasta. Matkalla käytiin taisteluita (mm. Lesjanassa) ja lopulta heikentynyt joukko kuormastonsa ja tykistönsä menettäneenä pääsi liittymään kuninkaan pääarmeijaan.Alanen, s.23-24 Kesällä 1709 Pultavan taistelussa sekä Riian piirityksessä samana vuonna koko rykmentti tuhoutui täysin.Roudasmaa, s.96-97
Pohjanmaan rykmentti ja Ilmajoen komppania muodostettiin uusiksi väenottojen kautta vuosina 1710-1711.Roudasmaa, s.98
Ruodut ja sotilaiden hankinta
Ennen vuotta 1733 sotilaat hankittiin väenotoilla. Perusperiaate ruotujen, ruodutuksen ja sotilaaksioton taustalla oli, että tietty määrä taloja asettaa aina vuorollaan sotilaan. Vuosittain päätettiin väenottojen määrä.Alanen, s.11-13
1733 Pohjanmaa liittyi viimeisenä suomalaisena maakuntana ruotujakojärjestelmään, jolloin Ilmajoen komppanian sotilaat otettiin Ilmajoesta ja Lapuan suurpitäjien ruoduista. Ilmajoen tuli asettaa 77 sotilasta ja Lapuan 73.Roudasmaa, s.114
Emopitäjät ja ruotunumerot
Emopitäjä Rykmenttiruodut Komppaniaruodut Pitäjäruodut Ilmajoki 752-828 1-77 1-77 Lapua 829-901 78-150 1-73
Emopitäjittäin ruodut jakautuivat seuraavasti Alanen, s.530-531 :
Emopitäjä Pitäjä Ruodut Ilmajoki Kauhajoki 13 Ilmajoki Kurikka 15 Ilmajoki Jalasjärvi 9 Ilmajoki Ilmajoki 26 Ilmajoki Seinäjoet 4 Ilmajoki Alavus 7 Lapua Töysä 7 Lapua Kuortane 15 Lapua Lapua 26 Lapua Kauhava 14 Lapua Nurmo 9 Lapua Härmä 2 (8 *)
Härmän kahdeksasta ruodusta kuusi kuului henkikomppaniaan.Alanen, s.530-531
Komppanian virkatalot eli puustellit
Komppanian päällystön virkatalot sijaitsivat seuraavastiRoudasmaa, s.66 :
Vakanssi Pitäjä Talo Kapteeni Ilmajoki Kokkola, Havusela Luutnantti Lapua Liuhtari Vänrikki Kauhajoki Aro, Kaura Vääpeli Kuortane Haavisto Kersantti Jalasjärvi Hirvijärvi, Kouko Lippujunkkari Ilmajoki Kokkola, Länsmans Majoittaja Alavus Röyskö Varusmestari Ylihärmä Naarasluoma, Haapoja
Komppanian päälliköt
Sotilasarvo Nimi Syntymäpaikka ja vuosi Ajankohta Lähde Kapteeni Reinhold Von Reiner 15.8.1711 - 1713 Roudasmaa, s.99 Avoin 1713 – kesä 1714 Roudasmaa, s.99 Kapteeni Julius Heinrich Höpffner Kesä 1714 – syksy 1714 Roudasmaa, s.99 Kapteeni Carl Weissman Tarto Petander, Kungliga Österbottens regemente under Karl XII:s tid, s.194 Syksy 1714 – 16.3.1720 Roudasmaa, s.99 Kapteeni Didrik Trolin 16.3.1720 – 16.9.1721 Roudasmaa, s.99 Majuri Casper Georg Crass Liivinmaa (1676) Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.174 16.9.1721 - 1726 Roudasmaa, s.99 Roudasmaa, s.111 Kapteeni Johan Montan Riika (1690) Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.183 1726 - 22.4.1733 Roudasmaa, s.111 Majuri Casper Georg Crass Liivinmaa (1676) Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.174 1733 – 1741 Roudasmaa, s.111 Kapteeni Gustav Gronov Pohjanmaa (1689) Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.174 1741-1749 Roudasmaa, s.111 Roudasmaa, s.123 Kapteeni Gustav Adolf Giertta Ruotsi (1727) Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.173 22.2.1749 – 1750 Roudasmaa, s.123 Kapteeni Gustaf Gisselkors Lapväärti (1693) Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.173 26.2.1750 – 22.6.1761 Roudasmaa, s.123 Kapteeni Herman Julius Roos af Hjelmsäter Värmlanti, Ruotsi (1725) Petander, Kungliga Österbottens regemente under Gustaf III:s tid, s.230 26.6.1761 – 14.2.1770 Roudasmaa, s.123 Roudasmaa, s.128 Kapteeni Georg Jacob Prinz Lappeenranta (1731) Petander, Kungliga Österbottens regemente under Gustaf III:s tid, s.229 14.10.1770 – 14.1.1778 Roudasmaa, s.128 Kapteeni Daniel Duvall Itä-Götanmaa, Ruotsi (1738) Petander, Kungliga Österbottens regemente under Gustaf III:s tid, s.210 1.4.1778 – 16.5.1781 Roudasmaa, s.128 Kapteeni Gustav Adolf Horn af Åminne Ruotsi (1754) Petander, Kungliga Österbottens regemente under Gustaf III:s tid, s.219 13.11.1781 – 4.12.1784 Roudasmaa, s.128 Kapteeni Magnus Christian Roos af Hjelmsäter Närke, Ruotsi (1755) Petander, Kungliga Österbottens regemente under Gustaf III:s tid, s.230 20.12.1784 – 26.8.1793 Roudasmaa, s.128 Roudasmaa, s.143 Kapteeni Otto Reinhold Meurman Janakkala (1750) Petander, Kungliga Österbottens regemente under Gustaf III:s tid, s.225 26.8.1793 - 1809 Roudasmaa, s.143
Ilmajoen komppanian historiaa Pohjanmaan rykmentissä
Napuen taistelu (1714)
Napuen taistelun (19.2.1714) aikaan komppanian päällikön virallinen vakanssi oli täyttämättä. Roudasmaa, s.99 Aikaisempi komppanian päällikkö kapteeni Reinhold Von Reiner sai komennuksen johtaa viisikkäiskomppaniaa.Petander, Kungliga Österbottens regemente under Karl XII:s tid, s.103 Komppanian luutnantti oli vangittu 21.8.1712 ja Pälkäneellä (väliaikaisesti) päällikkönä toiminut oli haavoittunut vakavasti. Petander, Kungliga Österbottens regemente under Karl XII:s tid, s.126 Komppanian vänrikki Hans Forsman sai surmansa Napuella.Hannula, s.112
Ilmajoen komppanian menetyksistä ei ole tietoa, mutta Pohjanmaan rykmentin kokonaistappiot olivat 75 %.Hannula, s.122
Hattujen sota (1741-1743)
Hattujen sodassa komppania liikkui osana Pohjanmaan Rykmenttiä. Komppania oli leiriintyneenä Haminan tietyvillä talven 1741-1742 ja menetti raivonneessa kulkutautiepidemiassa joitain sotilaita. Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.58 Muutamaa pientä kahakkaa lukuun ottamatta suurempia taisteluita ei käyty. Ruotsin sotajoukot mukaan lukien komppanian sotilaat antautuivat venäläisille Helsingissä suunnilleen nykyisen Kampin ja eduskunnan alueella vuonna 1742.Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.70
Komppania laivattiin Ruotsiin ja marssitettiin Västeråsiin Tanskan sodan uhan vuoksi syksyllä 1743. Komppania palasi tilanteen rauhoituttua takaisin pohjanmaalle kesän alussa 1744.Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.79-80
Pommerin sota (1757-1762)
Ilmajoen komppania lähetettiin Pommerin sotaan viiden muun rykmentin komppanian mukana lokakuussa 1757. Sota kesti viisi vuotta ja piti sisällään sotatoimia ja kahakoita, jotka eivät lopulta johtaneet mihinkään. Ilmajoen komppanian sotilaat olivat pommerissa koko sodan ajan lokakuusta 1757 kesän loppuun 1762.Roudasmaa, s.121
Ilmajoen komppaniasta on erillinen maininta pienestä kahakassa syyskuun vaihteessa vuonna 1761. Ilmajoen komppanian vänrikki Johan Magnus Planman oli 35-miehen kanssa etuvartiossa Klempenowin kylän läheisessä solassa. Etuvartio joutui preussilaisen tykistöllä tukeman jalkaväen sekä husaarien hyökkäyksen kohteeksi. Komppania puolusti asemiaan niin kauan, että siltä loppuivat kaikki ammukset ja sotilaat olivat pakotetut vetäytymään. Muut pohjalaiset tulivat apuun tykkeineen niin vauhdilla, että muutama sotilas ja majurin komppanian vänrikki kuolivat ylirasitukseen. Preussilaiset ajettiin takaisin vähin menetyksin.Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.123-124
Pommerissa Ilmajoen komppania osallistui mm. Tarnowin (1758) ja Neukalen (1762) taisteluihin.Roudasmaa, s.124-125 Neukalen taistelussa 2.1.1762 Ilmajoen komppania menetti neljä miestä Alanen, s.598 ja vänrikki Plansman haavoittui vakavasti ja kuoli vammoihinsa 16.1.1762.Petander, Kungliga Österbottens regemente 1723 - 1771, s.184 Rauha solmittiin 22.5.1762 ja rykmentin paluukuljetukset alkoivat elokuussa 1762.Roudasmaa, s.126
Suuria taisteluita ei juurikaan käyty ja enemmistö sotilaista kuoli viiden vuoden aikana sairauksiin. Kurikasta lähti 18 miestä ja palasi takaisin neljä.Alanen, s.598 Kauhajoelta lähti 11 miestä ja takaisin palasi neljä.Ruismäki, s.278
Linnoitusvaihe
1740-1780- luvuilla komppanian sotilaita oli usein komennuksella Viaporissa linnoitustöissä. Alkuvuosikymmeninä linnoitettiin myös Ullanlinnaa ja Siltavuorta. Komennuksista teki vaarallisen kulkitaudit, jotka iskivät säännöllisesti.Roudasmaa, s.119 Vaasan hovioikeuden rakentamiseen komennettiin myös sotilaita.Roudasmaa, s.127
Kustaa III:n sota (1788-1790)
Kustaa III:n sodassa komppania oli mukana Porrassalmen Roudasmaa, s.136, Parkumäen Roudasmaa, s.137 ja Laitaatsillan Roudasmaa, s.140 taisteluissa.
Suomen Sota (1808-1809)
Suomen Sodassa Pohjanmaan rykmentti toimi kahdessa osassa koko sodan ajan. Rykmentin pataljoonat määrättiin eri prikaateihin. Ilmajoen komppania kuului majuri Carl Von Otterin johtamaan pataljoonaan, johon kuului myös henkikomppania, ensimmäinen ja toinen majurin (entinen Lohtajan) komppania sekä närpiön komppania. Pataljoona kuului 2. prikaatiin.Roudasmaa, s.150-151
Carl Von Otterin pataljoona osallistui mm. Siikajoen Roudasmaa, s.150-151, Uudenkaarlepyyn Roudasmaa, s.154, Kauhajoen Roudasmaa, s.156, Nummijärven Roudasmaa, s.157 sekä Oravaisten Roudasmaa, s.158 taisteluihin. Lapuan taistelun aikana prikaati oli Isossakyrössä.Roudasmaa, s.155
Ilmajoen komppanian tie päättyi 25.3.1809 Ruotsin länsipohjassa, Kalixissa noin 60 kilometrin päässä Torniosta antautumiseen muun armeijan ohella.Lappalainen ja muut, s.358
Komppanian loppu
Suomen sodan päätyttyä ruotuväkijärjestelmä lakkautettiin sotilastorppien maat palautui takaisin maanomistajille.Roudasmaa, s.177
Vaasan rykmentin Ilmajoen komppania
Ruotujakojärjestelmää uudistettiin vuosina 1803-1807. Ruotujen määrä laajeni 753 ruodulla Vaasan läänissä. Vuoden 1807 lopulla uudet ruodut oli asetettu.Roudasmaa, s.143 Vuonna 1807 uusia ruotuja oli toiminnassa Ilmajoella 50, Lapualla 53 ja Kuortaneella 36.Petander, Kungliga Wasa Regemente 1808-1809, s.21
Suomen sodan sytyttyä helmikuussa 1808 ruoduista muodostettiin uusi jalkaväkirykmentti, Kuninkaallinen Vaasan rykmentti.Petander, Kungliga Wasa Regemente 1808-1809, s.24
Näistä ruoduista muodostettiin rykmenttiin Ilmajoen komppania (Ilmola Kompani).Petander, Kungliga Wasa Regemente 1808-1809, s.28 Komppanian päällikönä toimi helsinkiläis-syntyinen luutnantti Carl Johan Colliander.Petander, Kungliga Wasa Regemente 1808-1809, s.26