Johanna Valois (1343–1373) oli ranskalainen prinsessa, josta tuli Navarran kuningatar sen jälkeen kun hänet naitettiin vuonna 1352 Navaran Kaarle II:n (1332–1387) kanssa. Hänen vanhempansa olivat Juhana II ja Bonne Luxemburgilainen. Johannan ja Kaarlen lapsista tuli Englannin kuningatar Navarran Joanna ja Navarran kuningas Kaarle III.
Juhana II järjesti avioliiton, koska halusi nuoren Navarran monarkin tuen. Hän lupaili Johannalle merkittävät myötäjäiset ja vuosittaisen määrärahan, jota ei kuitenkaan kirjattu viralliseen avioliittosopimukseen. Talousvaikeuksien takia Juhana ei pystynyt maksamaan lupaamiaan summia, ja suhteet Navarran kuninkaan ja Valois-dynastian välillä huononivat nopeasti.
Johanna oli vihkimisen aikaan yhdeksänvuotias, joten hän pysyi Ranskan hovissa noin vuoteen 1360 asti. Kaarle epäili aluksi hänen lojaalisuuttaan, ja järjesti heidän esikoispoikansa holhoojiksi muita sukulaisiaan. Vuosien varrella luottamus kasvoi, ja vuonna 1369 Johannasta tuli Navarran sijaishallitsija miehensä matkustettua Normandiaan.
Ranskan kuningasperheen jäsenenä Johanna haudattiin Saint-Denis’n basilikaan, vaikka myöhemmin myös Évreux'n katedraaliin pystytettiin hautamuistomerkki. Hänen sydämensä on kuitenkin haudattu Pamplonan katedraaliin kuningattaren testamentissaan ilmaiseman toiveen mukaisesti.
Lähteet
Luokka:Ranskan kuninkaalliset Luokka:Navarran kuninkaalliset Luokka:1340-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1373 kuolleet