Reijo Käkelä (s. 1961) on suomalainen, rasva-aineiden eli lipidien fysiologiaan ja analytiikkaan erikoistunut fysiologi ja kemisti, jonka tutkimusura on kattanut laajalti erikoisaloja eläinekofysiologiasta ja merinisäkästutkimuksesta moderniin lipidomiikkaan, neurotieteeseen, kantasolubiologiaan ja lipoproteiinien tutkimukseen. Hänen työnsä erityispiirre on ollut rasvahappo- ja lipidikoostumuksen käyttäminen biologisen toiminnan, ympäristösopeutumisen ja sairausmekanismien analyysivälineenä. Alkujaan opettajataustainen ja Suomen kaikilla koulutusasteilla opettanut Käkelä väitteli tohtoriksi Joensuun yliopistosta vuonna 1996 eräiden semiakvaattisten nisäkkäiden rasvahappokoostumusta ja sen muovautuvuutta käsitelleellä väitöskirjalla, jonka ohjaajia olivat suomalaisen lipiditutkimuksen pioneeri Pentti Somerharju sekä professori Heikki Hyvärinen. Vuosituhannen vaihteen tienoilla hän toimi Joensuun yliopiston biologian laitoksen yliassistenttina, missä roolissa hän muun muassa johti tutkimushanketta, joka tarkasteli kalastusalusten levittämien kalanperkuujätteiden vaikutusta merilintuyhteisöihin. Vuonna 2002 hän siirtyi Helsingin yliopistoon, aluksi Meilahdessa toimineeseen massaspektrometriayksikköön, jonka peruja nykyinen Viikin kampuksen moninäkökulmainen lipiditutkimus paljolti on, ja tämän jälkeen vuonna 2010 Viikin kampukselle, jossa hän on toiminut muun muassa yliopistonlehtorina, dosenttina ja tutkimusryhmän johtajana. Hän toimi vuosina 2013-2026 myös yliopistoon perustamansa lipidomiikkapalveluyksikön johtajana, missä tehtävässä häntä seurasi integratiivisen fysiologian professorin virassa aloittanut Katariina Öörni. Lisäksi hän on osallistunut merkittävästi yliopiston fysiologian ja sen lähitieteiden opetuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Käkelä eläköityi syyskuun lopussa 2026, jatkaen nk. vierailevan tutkijan roolissa.
Tutkimus Käkelän oman tutkimusprofiilin mukaan hänen työnsä keskittyy lipidien ja rasvahappojen rooleihin solujen toiminnassa, ihmisen sairauksien patogeneesissä, vesiekosysteemien ravintoverkoissa ja eläinten sopeutumisessa elinympäristöihinsä. Menetelmällisesti hänen tutkimuksensa perustuu ennen kaikkea massaspektrometriseen lipidomiikkaan sekä erilaisiin kromatografisiin menetelmiin. Functional Lipidomics Groupin kuvaus täydentää tätä kokonaisuutta toteamalla, että ryhmä tekee sekä biolääketieteellisiä että ekofysiologisia hankkeita, kehittää kantasolujen toiminnallisia markkereita ja parantaa menetelmiä esimerkiksi hylkeiden ja merilintujen ravinnon seurantaan.
Käkelän varhaisista ja tunnetuista tutkimuslinjoista erottuu merinisäkkäiden rasvahappoekologia. Hänen väitöskirjansa käsitteli norppien ja muiden semiakvaattisten nisäkkäiden rasvahappokoostumusta, ja myöhempi vuoden 2008 yhteisartikkeli merinisäkkäiden traanin kerrostuneisuudesta ja rasvahappojen ekologiasta on yksi hänen näkyvistä ekologisista julkaisuistaan. Samalta ajanjaksolta on myös tutkimus, jossa lämpötilan osoitettiin muokkaavan ruutanoiden aivojen lipidomia, sekä vuonna 2009 ilmestynyt merilintujen ravinnon arviointia koskenut ruokintakoe, jossa rasvahapposormenjälkien tulkintaa kalibroitiin harmaalokilla. Nämä työt edustavat hyvin Käkelän tapaa yhdistää vertaileva fysiologia, ympäristön vaikutukset ja biokemiallinen analytiikka.
Myöhemmässä vaiheessa Käkelän tutkimus on siirtynyt painopisteeltään yhä vahvemmin kohti biolääketieteellisiä sovelluksia. Vuonna 2013 julkaistu tutkimus osoitti, että viljellyt luuytimen mesenkymaaliset stroomasolut muuttuvat ikääntyessään kalvolipidiensä koostumukselta ja toiminnaltaan. Vuoden 2017 työ tarkasteli monityydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihduntaa ja fosfolipidikoostumusta näissä samoissa soluissa, ja vuoden 2026 tutkimus liitti tehokkaan kolesterolin imeytymisen proaterogeenisempiin LDL-partikkelien ominaisuuksiin. Helsingin yliopiston uutisointi vuosilta 2022, 2025 ja 2026 osoittaa lisäksi, että Käkelän lipidomiikan asiantuntemusta on hyödynnetty laajasti myös arkeologiassa, ravitsemustutkimuksessa ja sydän- ja verisuonitautien riskimekanismien analyysissä.
Tutkimusinfrastruktuurin rakentajana Käkelä on ollut näkyvä hahmo lipidomiikan palveluympäristössä. Helsinki University Lipidomics Unitin kuvauksen mukaan yksikkö tuottaa analyysipalveluja tutkimusryhmille, yrityksille ja viranomaisille, ja sen erityisalaa ovat lipidien, rasvahappojen ja niiden bioaktiivisten johdannaisten, kuten oksilipiinien, muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden koostumusanalyysit eläin- ja ihmisaineistoista. Käkelän ryhmä on tämän infrastruktuurin osa, ja yksikön palvelut ulottuvat ympäristö-, ekologiseen, eläinlääketieteelliseen ja biolääketieteelliseen tutkimukseen.
Kunnianosoitukset Helsingin yliopiston biotieteiden opiskelijoiden kattojärjestö Symbioosi ry on myöntänyt Käkelälle ikuisen kunniajäsenyyden.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset fysiologit Luokka:Suomalaiset kemistit Luokka:Suomalaiset opettajat Luokka:Vuonna 1961 syntyneet Luokka:Helsingin yliopiston lehtorit ja opettajat Luokka:Suomalaiset biologit Luokka:Elävät henkilöt