Chaptal oli Ranskan laivaston vuonna 1845 vesillelaskettu rautarunkoinen 2. luokan korvetti.
Valmistus Alus ilmestyi ensi kerran laivasto-ohjelmaan loppuvuodesta 1838, kun sinne ilmestyi Indretille sovittu 160 nhp:n höyrykoneella varustettu siipiratasalus. Suunnitelma vaihtui 1839 Rochefortin valmistamaan 450 nhp:n höyrykoneella varustettuun alukseen ja edelleen 1840 Lorientin valmistamaan 220 nhp:n höyrykoneella valmistettuun alukseen, jolloin se oli yksi kolmesta 1842 aloitettavasta siipirataskorvetista. Kaksi korveteista valmistui puurunkoisina siipiratasaluksina, joissa testattiin uusia höyrykoneita. Cassinilla oli perinteinen ja Titanilla oskilloiva höyrykone. Testauksen laajentamiseksi meriministeri määräsi 2. huhtikuuta 1842 Chaptalin rakennettavaksi Titanin kaltaiseksi, mutta rautarunkoisena ja potkurilla varustettuna.Winfield & Roberts 2015, s. 194-195.
Mathurin Boucherin tekemä suunnitelma rautarunkoisesta aluksesta hyväksyttiin 2. heinäkuuta 1842. Titanille asennetun kaltainen höyrykone tilattiin 8. syyskuuta François Cavélta Asnières-sur-Seinestä. Aluksen runko tilattiin 13. helmikuuta 1843 myös François Cavélta.
Suunnitelmien perustana oli oletus, että siipiratasaluksissa käytetty höyrykone voisi tuottaa tarvittavan energian potkurille vaihteiston avulla. Mutta ennen potkurin ja vaihteiston tilausta Cavé testasi helmikuusta joulukuuhun 1843 laivaston rahoittamana erilaisia potkurimalleja Seinellä omalla alukseen Oisella. Testien tuloksena Cavé totesi suoravedon ja höyrykoneen asennuksen suunnittelun olevan oikea vaihtoehto, joten valmistettavalle alukselle tilattiin 25. lokakuuta 1844 uusi höyrykone. Alkuperäisessä tilauksessa toimitettu höyrykone asennettiin Newtonille.
Cavé totesi myös rungon suunnittelun tarvitsevan muutoksen, joten aluksen perän pituutta kasvatettiin 1,40 metriä potkurin asentamiseksi. Laitojen muotoa ei kuitenkaan korjattu. Alukselle piti asentaa suunnitelman mukaisesti vain kaksi mastoa, mutta sille valmistui kolme. Suunnitelman mukaan alukselle oli mahdollista asentaa kaksitoista kappaletta 30 naulan karronadia. Alus oli valmistuessaan ensimmäinen suoravedolla valmistettu alus niin Ranskassa kuin Britanniassa. Vuodesta 1859 alkaen propulsiojärjestelmä vaati merkittävää huoltoa, joten alukselle tilattiin 30. tammikuuta 1860 uusi höyrykone Forges et Chantiers de la Méditerranéelta. Uusi höyrykone asennettiin vuonna 1861.
Aluksen köli laskettiin heinäkuussa 1844. Alus laskettiin vesille 9. joulukuuta 1845 ja otettiin palvelukseen 1. elokuuta 1846.
Palvelus Tuuli painoi 25. lokakuuta 1861 aluksen maihin lähellä Vera Cruzia, kun se osallistui Meksikon sotatoimiin. Aluksen höyrykone ja kattilat poistettiin, koska ne suunniteltiin uudelleen käytettäviksi Linoisilla. Alus poistettiin laivastoluettelosta 27. tammikuuta 1863. Hylky myytiin 14. maaliskuuta 1863 romutettavaksi 405 piasterilla.Winfield & Roberts 2021, s. 22.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Ranskan laivaston korvetit Luokka:Ranskan laivaston avisot