Åminneforsin vesivoimalaitos Uudellamaan Raaseporissa Pohjan Åminneforsissa toimiva vesivoimalaitos, joka on tyypiltään jokivoimalaitos. Se on alin Karjaanjoen vesistön ja Mustionjoen vesivoimaloista. Voimalan on omistanut vuodesta 2012 alkaen Koskienergia Oy.
Yleistä Koski Åminnefors sijaitsee noin kolme kilometriä suistosta. Kosken yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on ja sen järvisyys on 12,18 %. Kosken putouskorkeus on 5,0 metriä ja kosken leveys on 30 metriä.
Voimalaitos Ensimmäinen sähkölaitos, joka oli vuodelta 1906, ja toinen, joka oli vuodelta 1911, eivät vielä tukkineet jokiväylää kokonaan merilohen nousua ajatellen. Tämä johtui voimalassa olleesta toimivasta kalaväylästä, jossa virtasi vettä riittävästi. Sen sijaan vuonna 1956 joen ohivirtaus katkaistiin padon peruskorjauksen yhteydessä.
Voimalaitoksen pato ylettyy joen poikki ja sen pituus on noin 40 metriä. Voimalan yläpuolella on silta, jonka ylittää tehtaalle johtava tie.. Vesiturbiini sijaitsee jokiuoman vasemmalla puolella, jossa on myös vedenoton välppä. Turbiini on tyypiltään Kaplan-turbiini, jonka kapasiteetti on 1,0 megawattia ja vuosituotanto arviolta noin 5,5 gigawattituntia. Ohijuoksutuskanava on joen oikeassa rannassa ja kalatie vasemmassa rannassa.
Voimalaitos on tyypiltään jokivoimalaitos, jolloin sen mahdollisuudet säännöstellä sähköntuotantoaan on vähäinen. Mustionjoessa on kolme muutakin vesivoimalaitosta, joita käytetään yhteisen omistajan toimesta yhdessä. Varsinainen säännöstelyallas on Lohjanjärvi, jota säännöstelemällä Koskivoima voi hallita joen virtaamaa lupaehtojen puitteissa.
Kalatie Kalatie on rakennettu joen vasemmalle rannalle tiiviisti voimalaitosrakennuksen rinnalle. Kalatien pituus on 83 metriä ja sen kokonaiskaltevuus on 5,5 %. Sen kallistus on alaosastaan 10 %, jolloin veden virtaus on 1,5 metriä sekunnissa. Kääntökohdasta ylöspäin on kallistus 6,2 % ja virtaus 1,1 metriä sekunnissa. Kalatiehen saa käyttää enimmillään 0,55 kuutiometriä vettä sekunnissa 1. toukokuuta ja 30. marraskuuta välisenä aikana. Raaseporin kaupunki ylläpitää ja käyttää kalatietä. Kaupungin kalatiehen käyttämä vesimäärä korvataan voimalaitoksen omistajalle täysimääräisesti. Kalatien rakenne on pystyrakokalatie, jossa on eräille kalalajeille soveltuvat ryömintäluukut.
Historiaa Kosken aikaisempi nimitys on ollut ”Lillfors”, jossa toimi vesimylly ja joen poikki rakennettu pato vuodesta 1680 alkaen. Pato aiheutti ongelmia yläpuoliselle Billnäsin ruukille ja kiistojen seurauksena myllyn toiminta keskeytettiin ja se rappeutui. Vasta vuonna 1745 rakennettiin paikalle uusi vesimylly ja vähän myöhemmin sahalaitos. Nämä molemmat paloivat vuonna 1769. Vesimylly rakennettiin pohjoisrannalle ja saha etelärannalle. Saha purettiin ja sen tilalle perustettiin vuonna 1875 Åminneforsin ruukki, joka jäi perustettaessa Suomen nuorimmaksi rautaruukiksi . Terästehdasta varten rakennettiin vuonna 1906 sähkölaitos, joka oli kuitenkin liian heikkotehoinen. Aiemmin mainittu vesimylly toimi vesivoimalaitoksen rakentamiseen asti, joka tapahtui vuosina 1910–1912. Vuoden 1917 uudiskartassa on joen uoman rantaviiva muuttunut aiempiin karttoihin verrattuna. Ilmeisesti joen uomaa on kaivettu voimalaitoksen kohdalta leveämmäksi . Vesivoimalaitos peruskorjattiin vuosina 1955–1956. Uuden padon avulla haluttiin kasvattaa pudotusta tuotantotehon lisäämiseksi. Vuonna 1909 annetussa lupamääräyksessä oli vaatimus pitää voimalalle katselmus, jota ei kuitenkaan pidetty. Pato rakennettiin ilman vesioikeuden lupaa ja samalla katkaistiin kalaväylä.
Voimalaitoksen omistaja Fortum myi Åminneforsin voimalaitoksen koillismaalaiselle Koskienergia Oy:lle maaliskuussa 2012. Koskienergia osti tällöin Mustionjoen kaikki voimalaitokset, eli Mustionkosken, Peltokosken, Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitokset.
Åminneforsin voimalalla ei ole ollut kalataloudellisia velvoitteita. Kuitenkin voimalaitokseen haluttiin rakentaa kalatie, jolle Raaseporin kaupunki haki Koskienergian puolesta rakennuslupaa tammikuussa 2016 ja sai sen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta helmikuussa 2017. Kalatietä rakennettiin vuosina 2018–2019 sekä tähän että Billnäsin voimalaitokseen. Kalatie valmistui vuonna 2020.
Katso myös Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista
Lähteet
Aiheesta muualla
Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistöalue, vesi.fi
Luokka:Pohja Luokka:Karjaan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen vesivoimalat Luokka:Suomen padot Luokka:Jokivoimalaitokset Luokka:Åminneforsin alue