CPK-värit ovat kemiassa käytetty tapa kuvata eri alkuaineiden atomeja eri värisillä palloilla. CPK-värejä käytetään molekyylien rakennetta kuvaavissa pallotikku- ja kalottimalleissa.
Historia Jo vuonna 1865 saksalainen kemisti August Wilhelm von Hofmann havainnollisti eräällä Lontoossa pitämällään luennolla molekyylien rakennetta eri värisiksi maalatuilla krokettipalloilla, jotka vastasivat eri alkuaineiden atomeja. Vakoiset pallot kuvasivat vety-, mustat hiili-, punaiset happi- ja siniset typpiatomeja. Tämä värikäytäntö vakiintui nopeasti. Robert Corey ja Linus Pauling aloittivat 1930-luvulla projektin aminohappojen ja polypeptidien rakenteen tutkimiseksi röntgensäteilyn avulla. Vuonna 1952 he alkoivat rakentaa molekyylien malleja, joissa eri alkuaineiden atomeja esittivät eri väriset puiset pallot. Järjestelmää täydensi myöhemmin Walter Koltun vuonna 1962. Lyhenne CPK johtuu Coreyn, Paulingin ja Koltunin nimien alkukirjaimista.
Koltunin käytännössä kaikkia halogeeneja esittivät vihreät pallot, sitä tummemmat, mitä suurempi on alkuaineen järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä. Vastaavasti kaikkia metalleja esittivät hopeanväriset tai valkoiset pallot.
Alkuaineita vastaavat värit Nykyisin yleisen käytännön mukaan eri alkuaineita vastaavat seuraavat värit:
vety (H)valkoinenhiili (C)mustatyppi (N)sininenhappi (O)punainenfluori (F) ja kloori (Cl)vihreäbromi (Br)tummanpunainenjodi (I)tumma violettijalokaasut (He, Ne, Ar, Kr, Xe, Rn)vaaleansininenfosfori (P)oranssirikki (S)keltainenboori (B)vaalea oranssialkalimetallit (Li, Na, K, Rb, Cs, Fr)violettimaa-alkalimetallit (Be, Mg, Ca, Sr, Ba, Ra)tummansininentitaani (Ti)harmaarauta (Fe)tumma oranssimuut alkuaineetvaaleanpunainen
Osittain nämä värit perustuvat siihen, minkä värisiä kyseiset alkuaineet ovat vapaina esiintyessään: niinpä hiili on mustaa, rikki keltaista, kloorikaasu vihreää ja jodi purppuranväristä. Sen sijaan typelle on varattu sininen väri, koska sitä on runsaasti ilmassa ja taivas on sininen, hapelle taas punainen, koska sitä esiintyy veressä, joka on punaista.
Molekyylimallinnukseen käytetyssä Jmol-sovelluksessa järjestelmästä on otettu käyttöön laajennettu versio, jokaiselle alkuaineelle vedystä meitneriumiin (nro 109) saakka, vieläpä muutamalle isotoopillekin on varattu oma värisävynsä.
Lähteet
Luokka:Kemialliset kaavat Luokka:Värit