Lindex Groupin historia alkaa vuodesta 1862, kun saksalainen kauppias Georg Franz Heinrich Stockmann perusti Stockmann-yhtiön.
1862–1950
Vuonna 1862 saksalainen kauppias Georg Franz Heinrich Stockmann perusti nimeään kantavan Stockmann-yhtiön. Yhtiön alkuna oli Stockmannin kauppahuone, joka aluksi toimi Helsingissä Kauppatorin laidalla, niin sanotussa Lampan talossa ja vuodesta 1880 alkaen Senaatintorin reunalla Kiseleffin talossa. Stockmann Auton syntymävuotena voidaan nähdä vuosi 1904, kun Stockmann myi ensimmäisen auton apupappi Walter Lampénille. Ensimmäinen myyty auto oli Ford. Tapahtuma saattoi olla Suomen ensimmäinen autokauppa.http://www.ford.fi/FordSuomessa/OyFordAb/tabid=tab1 Stockmannin tavaratalo ja hallinto siirtyivät Helsingissä nykyiselle paikalleen Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kulmaan valmistuneeseen rakennukseen 1930-luvulla. Akateemisen kirjakaupan Stockmann osti vuonna 1930.
Suomen ensimmäinen julkinen televisiolähetys tapahtui Helsingin tavaratalossa 18. marraskuuta 1950, ja sen kuva välittyi kaapeleilla.
1951–2010 thumb|300px|Kouvolan Stockmannin tavaratalo vuonna 1976 Stockmann perusti itselleen päivittäistavarakauppaa varten tytäryhtiö Oy Sesto Ab:n vuonna 1962 ja myi sen edelleen Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat-yhtiölle vuonna 1999. Itse perustamansa Herkku-ketjun Stockmann myi vuoden 2017 lopussa.
Stockmannin nykyisen logon on suunnitellut Harri Ripatti, ja se on otettu käyttöön vuonna 1963. Sen väri muuttui vihreästä mustaksi 2010-luvulla.
Ensimmäinen paikallistavaratalo avattiin vuonna 1957 Tampereelle Hämeenkadun länsipäähän. Vuonna 1967 avattiin Pietarsaaren tavaratalo (osoitteeseen Raatihuoneenkatu 11) ja vuonna 1976 Kouvolan tavaratalo, mutta molemmat tavaratalot suljettiin vuonna 1982. Samana vuonna avattiin myös Turun tavaratalo, ja Espoon tavaratalo oli avattu Tapiolaan vuotta aiemmin vuonna 1981. Laajentuminen jatkui Suomessa Itäkeskuksen tavaratalolla vuonna 1992.
Oulun tavaratalo avattiin vuonna 2001 ja toistaiseksi uusin Jumbon tavaratalo Vantaalle vuonna 2005. Oulun tavaratalo lakkautettiin 31. tammikuuta 2017. Helsingin keskustan tavarataloa on laajennettu useaan otteeseen, viimeksi laajalti vuonna 2006. Se onkin yksi Euroopan isoimmista tavarataloista. Myös Tampereen tavarataloa on laajennettu monta kertaa: erityisen paljon vuonna loppuvuodesta 2014 valmistuneessa perusteellisessa peruskorjauksessa ja laajennuksessa.
Autokaupasta Stockmann luopui vuonna 2006, kun se myi liiketoimintansa Veholle, Keskolle ja SOK:lle. Tavaratalojensa ja muotiliikkeidensä lisäksi Stockmannilla oli vuosina 2002−2015 noin viisitoista Stockmann Beauty -kosmetiikkamyymälää. Stockmann luopui ydinliiketoimintansa ulkopuolisista Beauty-myymälöistä vuonna 2015. Myymälöitä oli pääkaupunkiseudun lisäksi useilla paikkakunnilla, joilla ei ollut Stockmann-tavarataloa: näitä olivat esimerkiksi Kuopio, Rovaniemi ja Seinäjoki. Helsinki-Vantaan lentoasemalla ollut Stockmannin myymälä lakkautettiin vuonna 2015 samasta syystä kuin Beauty-myymälät.
Stockmann laajentui ulkomaille ensimmäisen kerran vuonna 1989, kun se avasi ensimmäiset toimintonsa Moskovassa. Varsinainen Moskovan-tavaratalo avattiin kuitenkin vasta vuonna 1998 Smolenskaja-aukiolle. Kyseinen tavaratalo jouduttiin sulkemaan vuokranantajan väärinkäytösten vuoksi vuonna 2008, mutta sen korvannut Metropolis-kauppakeskuksen tavaratalo avattiin helmikuussa 2009 Moskovan keskustaan. Myöhemmin Stockmann avasi Moskovaan myös kolme Mega-kauppakeskuksissa toiminutta tavarataloa, jotka päätettiin lakkauttaa vuonna 2015. Pietarin tavaratalo avattiin Stockmannin kokonaan omistamaan Nevsky Centre -kauppakeskukseen vuonna 2010. Venäjän tavarataloista seitsemäs ja viimeiseksi jäänyt Jekaterinburgin tavaratalo avattiin maaliskuussa 2011. Loppuvuodesta 2015 Stockmann ilmoitti myyneensä kaikki Venäjän-toimintonsa Reviva Holdings Limited -yhtiölle Nevsky Centre -kiinteistöä lukuun ottamatta: kauppa toteutui 1. helmikuuta 2016. Tavaratalot kuitenkin jatkavat ainakin vuoteen 2023 asti Stockmann-nimellä. Stockmann myi vuoden 2018 lopussa myös Nevsky Centre -ostoskeskuksen venäläiselle PPF Real Estate -yhtiölle 171 miljoonalla eurolla. Tallinnan tavaratalo avattiin nykyiselle paikalleen vuonna 1996, ja Baltian toinen tavaratalo Riikaan valmistui vuonna 2003.
Suomalainen Seppälä oli Stockmannin omistuksessa vuosina 1988−2015 ja ruotsalainen Lindex vuodesta 2007; molemmat Stockmann on hankkinut yritysostoilla. Vuosina 2012−2015 yhtiöt muodostivat erillisen Muotiketjut-liiketoimintayksikön Seppälän poismyymiseen saakka, jonka jälkeen Lindex on muodostanut itsenäisesti oman liiketoimintayksikkönsä. Lindex avasi oman verkkokauppansa 28 maassa vuonna 2011 ja Seppälä saman vuoden marraskuussa.
Stockmann osti etäkauppaa harjoittavan Oy Hobby Hall Ab:n vuonna 1985. Se integroitiin osaksi tavaratalotoiminnan liiketoimintayksikköä vuodesta 2010. Stockmann myi vuoden 2016 lopussa Hobby Hallin suomalaiselle sijoittajayhtiö SGN Groupille.
Stockmannin oma verkkokauppa avattiin syyskuussa 2010 ja on uusittu perusteellisesti vuonna 2017. Stockmannin älypuhelinsovellus julkaistiin iOS-käyttöjärjestelmälle huhtikuussa 2015 ja Android-käyttöjärjestelmälle lokakuussa 2016. Sovelluksella voi vastaanottaa etuseteleitä, löytää tavaratalojen yhteystiedot ja aukioloajat sekä kanta-asiakkaana tutustua kuukauden kanta-asiakastarjouksiin sekä nähdä tasokertymänsä. Sovellus toimii myös Stockmannin kanta-asiakaskorttina. iOS-version käyttöönoton yhteydessä myyjät saivat käyttöönsä iPad-tablet-tietokoneet ja joihinkin sovituskoppeihin asennettiin vastaavat laitteet kiinteänä. Järjestelmän avulla asiakas voi pyytää tarkistaa sovitettavan vaatteen tietoja, tarkistaa saatavuuden muissa väreissä ja ko'oissa sekä pyytää myyjää tuomaan tuotteita sovituskoppiin.
Vaikeudet 2010– thumb|Stockmannin logo vuodesta 2020. 2010-luvulla Stockmann ajautui vaikeuksiin muun muassa Venäjän-liiketoiminnassaan. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Hannu Penttilä erosi tehtävästään elokuussa 2014.Stockmann nimitti uuden toimitusjohtajan, viitattu 29.10.2014
Kesällä 2014 Mika D. Rubanovitschin perustama "Pelastetaan Stocka – Siellä on kaikki" -Facebook-ryhmä keräsi mediahuomion lisäksi yli 3 500 jäsentä kolmessa viikossa. Kolmen viikon keskusteluista kerättiin 55-sivuinen raportti, joka luovutettiin Stockmannin johdolle.
Penttilän jälkeen toimitusjohtajana toimi marraskuusta 2014 huhtikuun alkuun 2016 ruotsalainen Per Thelin. Hänen aikanaan Stockmann muutti strategiaansa luopumalla Venäjän tavarataloista, Akateemisesta Kirjakaupasta ja Seppälä-vaateketjusta sekä keskittymällä enemmän tavaratalojensa tiettyihin tuotealueisiin. Thelin erosi tehtävästään huhtikuun alussa 2016 ja jätti tehtävänsä heti. Hänen seuraajakseen yhtiö nimitti Stockmannin talousjohtajana toimineen Lauri Veijalaisen.
Tammikuussa 2019 vaikeuksissa ollut Stockmann nimitti kriisijohtajana tunnetun Lauri Ratian hallituksensa puheenjohtajaksi. Toimitusjohtaja Lauri Veijalainen irtisanoutui maaliskuussa 2019https://www.lansivayla.fi/artikkeli/756311-stockmannin-toimitusjohtaja-eroaa-matkaan-on-mahtunut-niin-onnistumisia-kuin, jolloin Ratia ryhtyi toimitusjohtajan sijaiseksi. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Jari Latvanen elokuussa 2019.
Yrityssaneeraus Alkuvuodesta 2020 liiketoiminta kehittyi hyvin, kunnes koronavirusepidemia pudotti Stockmannin kävijämääriä ja huhtikuussa 2020 Stockmann hakeutui yrityssaneeraukseen.
Yrityssaneerausselvityksen mukaan pääsyyt Stockmannin taloudellisiin ongelmiin ovat olleet sen merkittävät rakennushankkeet; aggressiiviset investoinnit Venäjällä; sekä Lindexin ostaminenSelvitys Stockmann OYJ ABP:n taloudellisesta tilasta 8.4.2020 sekä taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavista seikkoista.
Borenius 17.8.2020
http://www.stockmanngroup.com/documents/10157/1446412/Perusselvitys+Stockmann+Oyj+Abp+17.8.2020+%2813440031_1%29.pdf/2164c110-327e-af11-4508-2a9dea6975b3 . Lisäksi Stockmannin panostukset verkkokauppaan aloitettiin liian myöhään ja ne jäivät vajavaisiksi samaan aikaan, kun netin osuus kaupasta kasvoi. Osaltaan tilannetta on vaikeuttanut myös Stockmannin maksamien ja perimien vuokrien taso.
Yrityssaneerausselvityksen mukaan Stockmann oli perustamisestaan lähtien tunnettu viimeisimpien, kansainvälisiltä markkinoilta hankittujen laatutuotteiden myyjänä, mutta sittemmin yhtiö eksyi alkuperäisestä markkina-asemastaan tavallisten kauppakeskustavaroiden myyjäksi. Stockmann tunnettiin myös erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen tuottajana, mutta tämä vahvuus heikkeni, kun ruokaosastot myytiin pois, myyjien määrää vähennettiin ja heidän koulutustaan vähennettiin.
Yrityssaneerausselvityksen mukaan edellytykset saneerausmenettelyn onnistumiseen ovat kuitenkin olemassa.
Joulukuussa 2020 julkistettiin kahdeksanvuotinen saneerausohjelma, jonka mukaan Stockmann myy Helsingin, Tallinnan ja Riian tavaratalokiinteistönsä, mutta jatkaa toimintaansa niissä vuokralaisena. Tallinnassa ja Riiassa sijaitsevat tavaratalokiinteistöt myytiin joulukuussa 2021 ja Helsingin keskustan tavaratalokiinteistön yhtiö myi Kevalle maaliskuussa 2022.
Toukokuussa 2023 Stockmann-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin Susanne Ehnbåge. Ehnbåge oli vuodesta 2018 lähtien johtanut muotiketju Lindexiä, jonka varassa Stockmann-konsernin liikevaihto ja tulos olivat koronakriisin ja konkurssiuhan aikana. Ehnbåge jatkaa myös Lindexin toimitusjohtajana.
Lähteet
Luokka:Historia aiheittain Luokka:Lindex Group