Kaarle tai Kaarlo Kaarlenpoika Kouttu tai Karl Koutböle eli Koutun ukko tai Koutun vaari (15. maaliskuuta 1822 Sauvo – 1904) oli suomalainen Sauvossa asunut maanviljelijä ja keksijä.Suomen historiallisia urkuja : Urkujen rakentajia : Koutböle KarlUkko Kouttu - omalaatuinen keksijä. Näperteli 15-vuotiaana puusta kellon, joka löi tunnit neljänneksen tarkkuudella - rakensi posetiivin ja sävelsi siihen itse laulut - teki urkuja Ja ajeli loppuikänsä omatekoisella "kolmipyörällä", Seura, 22.4.1936, nro 17, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.7.2026Koutun ukko - sauvolainen keksijänero suunnitteli ja rakensi viskureita, tuulimoottoreita, urkuja, posetiiveja, kelloja ja melkein mitä vain, Maaseudun Tulevaisuus, 6.11.1937, nro 126, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.7.2026Kaarle Kaarlenpoika Kouttu, Väinämöinen, 29.10.1902, nro 34, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.7.2026
Sauvossa Korbölen tilalla syntyneen Kaarlo Koutun vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Hän rakenteli jo pienestä pitäen puusta kaikenlaisia esineitä ja suunnitteli koneita työkaluinaan vain puukko ja kirves. Kouttu rakensi 15-vuotiaana puusta kellon, joka näytti tunnit, minuutit ja löi neljännestunninlyönnit. 20-vuotiaana hän tapasi holliajossa ollessaan kylän kestikievarissa italialaisen posetiivarin, jonka soittokone erikoisesti kiinnosti Kouttua. Hän kyseli posetiivarilta koneen rakennetta, sai kurkistaa posetiivin sisään ja sai käsityksen sen toiminnasta. Kotiin tultuaan alkoi hän rakentaa omatekoista posetiivia ja sai sen soittamaan kuutta erilaista sävelmää.
Kouttu rakensi erilaisia kelloja, musiikki-instrumentteja, polkupyöriä ja maatalouden koneita. Hänen astronomikellonsa kävi yhdellä vedolla 18 vuorokautta, löi neljännekset ja täydet tunnit, näytti tarkoin, mikä viikonpäivä kulloinkin oli ja erityinen kirjaintaulu näytti vielä vuoden ja kuukaudenkin. 28 ratasta sisältäneen kellon sanottiin näyttäneen ajan sekunnin tarkkuudella. Kouttu rakensi myös kaksi suurta kelloa, toisen tornikelloksi talonsa päätyyn ja toisen kamarinsa kattoon. Soittokoneiden puolella Kouttu rakensi ainakin kaksi urkuharmoonia, joita voitiin soittaa myös kammesta kiertämällä. Näillä urkuharmoneilla saattoi soittaa 7 eri kappaletta. Lisäksi Kouttu rakensi kaksi piippu-urkua ja vuonna 1877 hänet kutsuttiin korjaamaan Sauvon kirkon urut.
1850-luvulta alkaen Kouttu alkoi suunnitella ja rakentaa erilaisia polkupyöriä. Hän piti kaksipyöräisiä polkupyöriä epäluotettavina ja vaarallisina maantieajoon ja keskittyi sen vuoksi neli- ja kolmipyöräisten mallien valmistamiseen. Nelipyöräiset polkupyörät olivat kuitenkin liian raskaita polkea pidempiä matkoja ja niin Kouttu keskittyi kolmipyöräisiin polkupyöriin. Tälläisellä kolmipyöräisellä polkupyörällä Kouttu ajeli sitten vielä vanhanakin.
Maatalouskoneiden puolella Kouttu suunnitteli ja rakensi viljan puhdistukseen viskuukoneen, joka osoittautui niin lujaksi ja käytännölliseksi, että niitä oli vielä 1900-luvun alkupuolellakin monin paikoin käytännössä. Viskuukonetta alettiin valmistaa myös Ruotsin puolella Koutun mallin pohjalta. Hän rakensi myös tuulimoottorin, joka oli ensimmäinen lajissaan Suomessa ja joka pystyi käyttämään kahta myllynkiviparia. Koutun rakentaman mallikoneen mukaan valmistettiin tuulimoottoreita sitten monessa maasepän pajassa Lounais-Suomessa ja keksintö lienee levinnyt aina Savoon ja Karjalaankin saakka. Hän keksi myös kannonnostokoneen ja kivien nostoon kivikurjen. Näistä viimeksimainituista keksinnöistä Kouttu sai 1868 Suomen Talousseuran pronssimitaliin ja 25 markkaa rahaa.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset keksijät Luokka:Vuonna 1822 syntyneet Luokka:Vuonna 1904 kuolleet