Ryttylän tiilitehdas toimi Hausjärven Ryttylässä vuosina 1872–1985. Tiilitehdas sijaitsi Helsinki-Hämeenlinna-radan varrella Ryttylän rautatieaseman eteläpuolella. Tehdasalue saviesiintymineen oli kooltaan 55 hehtaaria.Täydentäviä yhtiötietoja. Ryttylän Tiilitehdas Osakeyhtiö, Pörssitieto G. KockRitva Lantz : Ryttylän tiilitehtaan vaiheita, Ryttylän kyläyhdistys ry. 23.2.2021Tiilitehtaita. Hausjärvi, Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri, 1.1.1910, nro Toinen vsk 1911, s. 697, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.8.2026
Ryttylän tiilitehtaan perustamisen mahdollistivat Ryttylän kartanon laajat savimaat ja Ryttylän kylän läpi kulkenut, vuonna 1862 valmistunut Helsinki-Hämeenlinna-rautatie. Ensimmäinen pieni tiilitehdas perustettiin 1872. Ryttylän kartanon omistaja Carl Gustaf Adolf Granfelt kuoli samana vuonna ja kartanon uudeksi omistajaksi tuli kenraalimajuri Carl Standertskjöld. Standertskjöld palkkasi Ryttylän tiilitehtaan isännöitsijäksi Ahvenanmaalla syntyneen Paul Chmelewskin, josta tuli myöhemmin kauppaneuvos ja Jokelan tiilitehtaan omistaja. Vuonna 1885 kartano ja tiilitehdas siirtyi huutokaupassa eversti Hugo Standertskjöldille, joka oli Aulangon puistometsän rakennuttaja. Kun kartanon maat palstoitettiin vuonna 1909, tiilitehtaan osti kolmen liikemiehen ryhmä, Lapuan apteekkari John Efraim Wahander (1852–1922), Ilmajoelta kotoisin ollut puutavara-alan liikemies Jaakko Hietikko (1861–1947) ja maanviljelijä Matti W. Antila. He perustivat Ryttylän Tiilitehdas Osakeyhtiön (vuodesta 1960 Ryttylä Oy, vuodesta 1981 Ryttylän Tiilitehdas Oy) vuonna 1912 ja Hietikosta tuli yhtiön toimitusjohtaja. Ryttylän kartanon rakennukset myytiin 1914 Helsingin kaupungille kaupunkilähetyksen käyttöön. Kaupunkilähetys perusti Ryttylään Suomen ensimmäisen työttömien miesten työsiirtolan ja vuosina 1923-1963 kartanossa toimi koulukoti. Nykyisin kartanoalueella sijaitsee Kansanlähetysopisto.Kansanlähetys : Historiallinen LähetyskeskusPäivästä päivään. 75 vuotta täyttää tänään..., Helsingin Sanomat, 3.8.1936, nro 206, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.8.2026
Ensimmäisessä tiilitehtaassa tiilet valmistettiin käsityönä. Savi kaivettiin miesvoimin lapioilla ja kuljetettiin tehtaalle hevosilla. Tehtaan ensimmäisestä savimontusta muodostui myöhemmin lampi, jonka rannalle Jaakko Hietikko rakensi Koivuniemi-nimisen talonsa. Lampea käytettiin uimapaikkana ja Jaakon-päivänä Hietikko järjesti juhlat tiilitehtaan työväelle ja heidän perheilleen.
Tiilien tuotanto kasvoi sen jälkeen kun uusi tiilitehdas valmistui 1913. Seinätiilien lisäksi alettiin valmistaa piipputiiliä. Tiilien valmistus koneellistui, savi kaivettiin ketjukaivurilla ja tuotiin kapearaiteista rillirataa pitkin tehtaalle. Tiilet kuivattiin kuivausvajoissa ja poltettiin tiiliuunissa. Tiilitehdas toimi vain kesäisin ja sen toimintaan vaikuttivat myös rakennustoiminnan suhdanteet. Tiilitehdas alkoi toimia ympäri vuoden 1950-luvulla, kun tehtaalle tuli keinokuivaamo. Ryttylän tiilitehdas paloi 12. syyskuuta 1925, 4. heinäkuuta 1935 ja kesäkuussa 1976, mutta rakennettiin aina uudelleen. Vuonna 1924 valmistettiin 10 miljoonaa tiiltä ja työntekijöitä oli 130. 10. kesäkuuta 1938 tehtaan kolmikerroksinen, 45 metriä pitkä, 13 metriä leveä ja 10,5 metriä korkea tiilikuivaamo sortui, jolloin kaksi työntekijää kuoli ja viisi loukkantui. Kuivaamon yläkerroksia oltiin täyttämässä tuoreilla tiilillä samaan aikaan, kun alakerroksista tyhjennettiin kuivuneita tiiliä poltettavaksi ja tällöin kuivaamon heikot rakenteet pettivät. Tiilikuivaamo sortunut Ryttylässä. Kaksi työmlestä menetti henkensä ja viisi loukkautui. Onnettomuuden syynä lienee ylikuormitus, Helsingin Sanomat, 12.6.1938, nro 155, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.8.2026Aki Ranta : Höyryveturin kipinä poltti tiilitehtaan 1935Ryttylän uusi tiilitehdas, Helsingin Sanomat, 12.9.1926, nro 246, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.9.2026
Savi kuljetettiin savenottopaikoilta tehtaalle kapearaiteisen rautatien vaunuilla. Savijunia varten tehtaallä oli kaksi Simplex-moottoriveturia. Autokuljetukseen tehdas siirtyi heinäkuussa 1971. Vaunut.org keskustelu maaliskuussa 2013 : Herrala
Jaakko Hietikko ja Matti Antila olivat tiilitehtaan johdossa pitkään 1930-luvulle saakka. Pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja oli John Efraim Wahanderin leski Amanda Wahander (vuodesta 1937 Varmaala, 1872–1960). Sittemmin tehdas myytiin Amanda Wahanderin pojalle Leo Varmaalalle ja sitä kautta Virkkusen suvulle. Toimitusjohtajana oli 1912–1938 Jaakko Hietikko ja 1941–1954 Leo Varmaala. 1950-luvulta lähtien johdossa oli Risto Tervola. Tehdas valmisti 1969–1976 kantavia tiilielementtejä ja keskittyi vuodesta 1976 keltaisen tiilen tuotantoon. Vuodesta 1957 alkaen valmistettiin myös lasikuitulaminaattivalmisteita teollisuudelle ja lisäksi Alli-tuotemerkillä lasikuituveneitä. Tiilitehtaan toiminta päättyi kesällä 1985, se asetettiin konkurssin alkuvuodesta 1986 ja tehdasrakennukset purettiin 1989. Tehtaan vuosituotanto oli loppuvaiheessa 7 miljoonaa tiiltä ja työntekijöitä oli 34. Tiilitehtaan paikalla Tiilitehtaantie 23:ssa on nykyisin HTM Yhtymä Oy:n Ryttylän toimipisteen tehdasalue.Eeva-Liisa Niinioja : Ryttylän sijainti on vanhojen tehdasalueidemme valtti, Ryttylän kyläyhdistys ry 5.8.2024
Lähteet
Luokka:Entiset suomalaiset teollisuusyritykset Luokka:Hausjärven rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen teollisuushistoria Luokka:Suomen kapearaiteiset rautatiet Luokka:Suomen entiset rautatiet