Ryttylän kartano sijaitsee Hausjärven Ryttylässä. Kartanon alueella toimii nykyisin Kansanlähetysopisto.Kansanlähetys : Historiallinen Lähetyskeskus
Ryttylän kyläasutus syntyi jo keskiajalla 1300-luvulla. Keskiaikainen kylätontti sijaitsi kartanon läheisyydessä. Vuoden 1539 maakirjassa Ryttylässä oli kahdeksan taloa. Näistä taloista Martti Matinpojan talosta kehittyi 1600-luvulla rustholli Ollilan ratsutila, jota myöhemmin alettiin kutsua Ryttylän kartanoksi.
Vuonna 1801 kartanon osti Lempäälän Lastusten kartanon isäntä, majuri Carl Adolf Granfelt. Carlin poika, ylijahtimestari August Fredrik Granfelt muutti Ryttylän kartanoon asumaan vuonna 1811 yhdessä vaimonsa Magdalena Elisabeth af Enehjelmin ja lastensa kanssa. Granfeltien aikana kartanon lähelle valmistui 1862 Helsinki-Hämeenlinna-rautatie ja vuonna 1872 kartanon maille perustettiin Ryttylän tiilitehdas. August Granfeltin vanhin poika, tuomari Carl Gustaf Adolf Granfelt perusti 1856 kartanon maille, Punkanjoen varteen Ryttylän Oluttehtaan. BeerFinland.com : Ryttylän Oluttehdas
Suomen kansakoulun isä, pappi Uno Cygnaeus aloitti kartanossa koulunkäyntinsä vuosina 1820-1821. Turun akatemian ollessa suljettuna Turun kaupungin 1827 tapahtuneen palon jälkeen, annettiin Ryttylän kartanossa 1820-luvun lopulla tapa- ja tanssikoulutusta Turun akatemian harjoitusmestarin johdolla. Kirjailija Karl August Tavaststjerna asui ja työskenteli kartanon päärakennuksessa, Haltialassa noin vuosina 1868-1880. Hän muutti tähän äitinsä Catharina Fredrika Granfeltin kotikartanoon perheensä mukana Mikkelistä, Annilan kartanosta kun hänen isänsä Carl Johan Tavaststjerna sai siirron lähiseudun sotilasyksikköön. Catharina Fredrika Granfelt kuoli pian Ryttylään tulon jälkeen lavantautiin saatuaan tartunnan sairastuvalla, jonka hän oli perustanut 1860-luvun nälkävuosien kerjäläisiä varten.
Vuonna 1876 Granfeltin perikunta myi Ryttylän kartanon sekä olut- ja tiilitehtaan kenraalimajuri Carl August Standertskjöldille. Vuonna 1885 kartanon omistajaksi tuli huutokaupan jälkeen Aulangon puistometsän rakennuttaja, eversti Hugo Robert Standertskjöld. Oluttehdas lopetettiin 1886 ja sen rakennuksen hirret käytettiin 1891 avatun kansakoulun rakentamiseen. Vuonna 1909 Hugo Standertskjöld myi kartanon kauppaneuvos Paul Chemelewskille ja samana vuonna kartanon maat palstoitettiin. Kartanon ja tiilitehtaan osti sitten kolmen liikemiehen ryhmä, Lapuan apteekkari John Efraim Wahander (1852–1922), Ilmajoelta kotoisin ollut puutavara-alan liikemies Jaakko Hietikko (1861–1947) ja maanviljelijä Matti W. Antila. He perustivat Ryttylän Tiilitehdas Osakeyhtiön (vuodesta 1960 Ryttylä Oy, vuodesta 1981 Ryttylän Tiilitehdas Oy) vuonna 1912. Ryttylän kartanon rakennukset myytiin 1914 Helsingin kaupungille kaupunkilähetyksen käyttöön. Kaupunkilähetys perusti Ryttylään Suomen ensimmäisen työttömien miesten työsiirtolan, jonka toiminta loppui Suomen sisällissodan aikana.Täydentäviä yhtiötietoja. Ryttylän Tiilitehdas Osakeyhtiö, Pörssitieto G. KockRitva Lantz : Ryttylän tiilitehtaan vaiheita, Ryttylän kyläyhdistys ry. 23.2.2021
Vuonna 1923 Helsingin kaupunki luovutti tilan lastensuojeluvirastolle, joka perusti kartanon alueelle 140 paikan poikien koulukodin. Koulukoti sijaitsi Ryttylässä vuoteen 1963 saakka kunnes se siirrettiin Lohjalle. Vuonna 1940 Ryttylän koulukodissa toimi aliupseerikoulu, jossa oli koulutettavana muun muassa tuleva kirjailija Väinö Linna. Koulukodin lähdön jälkeen kartanon misti Hausjärven kunta. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys osti entisen Ryttylän koulukodin tilat vuonna 1968 Hausjärven kunnalta ja vuonna 1969 tiloissa avattiin Ryttylän Lähetyskoulu (nykyinen Kansanlähetysopisto). Vuonna 1974 kartanon alueelle muutti lisäksi Kansanlähetyksen keskustoimisto ja Kustannus Oy Uusi Tie Helsingistä. Ryttylän 18 hehtaarin kartanoalueella työskentelee nykyisin kuutisenkymmentä työntekijää ja Kansanlähetysopiston opintolinjat, erilaiset leirit ja tapahtumat sekä kurssit tuovat alueelle vuosittain toistakymmentä tuhatta vierasta eri puolilta maailmaa.
Rakennukset Kartanon pitkä hirsinen päärakennus Haltiala rakennettiin vuoden 1850 tienoilla ylijahtimestari August Fredrik Granfeltin toimesta. Rakennusta jatkettiin myöhemmin molemmista päistä poikkipäädyillä. Keskellä päärakennusta on viisisivuinen veranta pariovineen. Puinen väenrakennus Pirttilä on suunnilleen samalta ajalta kuin päärakennus. Tiilinen navetta on 1800-luvulta ja kolmikerroksinen tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1904. Näiden rakennusten tiilet saatiin kartanon omasta tiilitehtaasta. Yksi kartanon kaksikerroksinen hirsirakennus purettiin 1950-luvulla. Koulukotia varten rakennetut klassisistiset kivirakennukset ovat 1920- ja 1930-luvuilta. Häme Wiki : Ryttylän kartano
Lähteet
Luokka:Suomen kartanot Luokka:Hausjärven rakennukset ja rakennelmat