Kylmäsuo on Myrskylän pohjoinen kylä Orimattilan Pakaan ja Pukkilan Kanteleen eteläpuolella. Kylmäsuo ei ole ollut asiakirjoissa virallinen kylä, vaan lukeutuu osaksi kirkonkylää sijaiten noin seitsemän kilometrin päässä siitä. Paikkaa on ennen nimitetty myös Kylmäsuoksi. Pääasiassa suomenkielinen Myrskylän pohjoisosa on luettu kuuluvaksi Myrskylänkylään, kun taas kunnan ruotsinkielinen eteläosa on ollut jakautuneena useampaan virallisesti vahvistettuun kylään.

Kylmäsuon sijainti on maanmittauslaitoksen peruskartan nimistön mukaan 25° 45,52208' itäistä pituutta ja 60° 42,36081' pohjoista leveyttä. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka, kun taas Kylmäsuon maatilan päärakennukset ovat kiinteistötunnuksella .504 (Myrskylän kunta) - 405 (Myrskylänkylä) - 2 (kantatila) - 77 (lohkokiinteistö) on sijainniltaan 25° 45,52208' itäistä pituutta ja 60° 42,36081' pohjoista leveyttä https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka. 1800-luvun alkupuolella alue oli pääosaltaan metsää tai niittyä ja siellä oli kartanimien mukaan kaksi maatila: Kylmäsuo ja Pyylä- Pyylä on edelleen lännempänä Kylmäsuota.

Historia Asutus laajenee pohjoisesta thumb|150px|Johannes Askoliniksi kutsuttu Carl-Johan Askolin, 11. marraskuuta 1843 Pornainen – 13. maaliskuuta 1912 Porvoo Esihistoriallisen ajan elämään liittyen on Kylmäsuolta Pitkänmäen länsipuolelta Koirasuon pohjoispuoliselta alueelta, läheltä Pukkilan rajaa löydetty 1990-luvulla metsätraktoriuran itäpuolelta kivikautinen tasataltta (KM 31567 Tasataltta). http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000014470 7300 vuotta sitten kivikaudella oli merenpinta 70 metriä nykyistä korkeammalla ja Myrskylä oli ulkosaaristoa. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/kulttuuri/esihistoriallinen-lahti/ . Tasatalttaa ei ole ajoitettu historialliselle kaudelle.

Myrskylän Kylmäsuolla on ollut 1500-luvulla rajaerimielisyyksiä Orimattilan Pakaan ja siitä itään sijainneen Raikkolan eli Niinikosken kanssa sekä myös Pukkilan Kanteleen kanssa. Raikkolan rajasta on vedottu Ruotsin kuninkaaseen myrskyläläisille myönteisin tuloksin.

Kylmäsuo on saanut asukkaita Pakaalta 1800-luvun lopulla ja siellä sijainneen askolalaisen Porvoossa vaikuttaneen kauppiaan ja kauppaneuvoksen Carl-Johan Askolinin omistaman Kylmäsuon kartanon, (Vähä-Hannulan kartanon) vuoksi myös pika-asutuslain perusteella myös Uukuniemeltä, josta noin puolet luovutettiin Moskovan välirauhan perusteella Neuvostoliitolle 1944. Kartanon 1900-luvun alussa rakennettu sementtitiilinen navetta on edelleen olemassa, mutta uudistetussa muodossa.

Jatkosodan aikana oli Kylmäsuon kartanolla neuvostoliittolaisia sotavankeja maataloustöissä.

Pakaan vaikutus Historiallisesti Kylmäsuo on ollut Pakaalle suuntautunut, koska siellä on ollut runsaasti taloudellista toimintaa sahasta, rautatieasemaan, postiin ja kolmeen kyläkauppaan sekä työväenyhdistykseen ja kansakoulun ensimmäisiin luokkiin. Ruotsinkieliset ja pakaalaisia myöhemmin tulleet ovat osuuspankin ja metsästysseuran vaikutuksesta suuntautuneet toiminnallisesti pääasiassa etelään, Myrskylään. Myrskylän eteläosa on Porvooseen suuntautunut ja ruotsinkielinen. Siksi ei Kylmäsuolle ole muodostunut omaa erityistä kyläidentiteettiä esimerkiksi kyläkoulun ja sen säilyttämisen ympärille.

Pakaan tapaan on Kylmäsuo aikaisemmin ollut merkittävä Orimattilan ja Koskenkylän kautta kulkevan Lahti–Loviisa-kantatien varrella, ja Pakaan vuoksi siihen on vaikuttanut myös erityisesti vuosisadan alussa merkittävänä ollut Lahti–Loviisa-rautatie.

Rakennemuutos Kylässä ollaan luovuttu 1980-luvulla suurelta osin maitotaloudesta, ja se on siirtynyt pääasiassa viljanviljelyyn. Entisen kartanon eteläpuolella lehtomaisessa metsässä on vapaa-ajanasuntoja. Kylmäsuon viimeinen maidontuottajamaatila lopetti maidontuotannon ja lehmienpidon syksyllä 2011.

Paikannimiä thumb|right|600px|Eetunpolku

Niemelä Orimattilan rajan eteläpuolella alkaa oikealla lännessä Niemeläntie. 1920 tarkastetun vuoden 1914 Suomen talouskartan mukaan tie kulki Pakaan rajaa pitkin Orimattilan puolella ja liittyi Kylmänsuon tiehen kolmen kilometrin päässä nykyiseltä seututie 167:ltä, mikä kulkee Lahdesta Orimattilan ja Myrskylän kautta Loviisan Pernajan Koskenkylään, mistä alkaa valtatie-6, mikä johtaa Lapinjärven kautta Kouvolan Elimäen Korialle.

Niemelä oli vanha kantatila noin puolen kilometrin päässä Orimattila-Myrskylä-tiestä eikä ole enää alkuperäisessä omistuksessa. Niemelän paikka täsmentyi Kylmäsuolle 1911, kun isojako vietiin loppuun. Niemelän aikaisempi pääpaikka oli kirkonkylässä. Niemelän nykyinen päärakennus on rakennettu 1913.

Aikaisemman sukuomistuksen aikana tila sai myös pitkästä yhtäjaksoisesta sukuomistuksesta kertovan tilaviirin. Pellot ovat siirtyneet sittemmin pakaalaisomistukseen, ja päärakennus talousrakennuksineen kuuluu nykyään asukkailleen.

Koskela Niemelän jälkeen entisen soranottamon läheisyydessä oleva mäki, ja sitä ympäröivä alue on Koskela, joka on saanut nimensä vuokratilaansa 1926 lunastamattoman maanvuokraajan puhekielisen nimityksen mukaan. Hän asui perheineen Koskelanmäen luoteispuolella. Koskela jäi näin ollen Metsä-Mäkelän tapaan Vähä-Hannulan tilasta lunastettuna Metsä-Mäkelän tilaan. Metsä-Mäkelä on perustettu aluksi torpaksi suurten nälkävuosien aikana 31. lokakuuta 1868. Koskelan pienestä maatilasta on jäljellä yleisen soranottamon eteläpuolella joitain puutarhaan kuuluvia kulttuurikasveja itään viettävässä alamäessä, mikä päätyy kosteikkoon.

Eetunpolku Kylmänsuon ja Niemeläntien risteyksessä on Eetunkujaksi ehdotettu Eetunpolku. Sen päässä ei ole enää kuin vapaa-ajanasutusta. Tämäkin nimi johtuu siellä asuneesta Edvardista. Eetunpolun jatke yhtyy Kylmäsuontiehen Kylmäsuontien lopussa, Kylmäsuontie 550:ssä, mistä itään päin alkaa Haravasuontie pohjoiseen Pukkilan Kantaleelle vievään tiehen, Pakaantiehen.

thumb|center|800px|Kylmäsuon pohjoisosa Niemeläntien risteyksessä. Orimattilasta Koskenkylään vievästä seututie 167:stä Orimattilan Pakaan ja Myrskylän Kylmäsuon rajalta länteen erkaneva Niemeläntie liittyy Kylmäsuontiehen vasemmalla näkyvän Metsä-Mäkelän (1868/1926) jälkeen. Kuvassa keskellä Siirtola (1946) ja Metsola (1946) sekä siihen 1946:sta kuulunut Kylmänsuon kartanon 1900-luvun alussa rakennettu entinen navetta. Oikealla olevan ladon oikealla puolella on Jokela (1946).

Pyylä Pyylä on vanha maatila, joka on jo varhaisissa kartoissa.

Kylmäsuo Lähellä Orimattilan kaupunginrajaa sijaitseva Kylmäsuo on Pyylän tapaan vanha maatila, joka on jo 1800-luvulta peräisin olevissa kartoissa.

Kylmäsuontie paikka kiinteistön nimi tunnus 42 Rauhala 6-109 49 Rauhala 6-109 54 Kylmälä 6-110 60 Harjulanrinne 17-152 soranottamon liittymä 110 Mäntyrinne I 17-22 126 Metsola 17-143 140 Syrjälä 4-163 Valkeasuon metsäautotieliittymä Tuhkauuninmäen metsäautotieliittymä Tuhkauuninmäen metsäautotieliittymä soranottamon liittymä soranottamon liittymä 270 A Kulmala 31-0 270 B Marjala 33-1 Paavolantie – Kylmäsuontien yhdystie 324 Torpanmaa 41-1 347 Jokela 1 4-161 Paavolantien risteys 405 Metsola 4-47 409 Pakarintupa ja Pihamäki ("Siirtola") 51-6 ja 4-69 Niemeläntien risteys Metsä-Mäkelän ja Niemelän suunta Eetunpolun risteys Eetunpolku 86:n suunta 510 Hevosaho 2-77 522 Koivulehto 49-4 522 Pyylä 49-3 Haravasuontien risteys Pakaantien, yhdystie 11837:n, suunta 550 Kuusela 6-48 Eetuntien liittymätie Eetunpolku 86:n suunta

Niemeläntie paikka kiinteistön nimi tunnus Jokiranta 18-55 Karsoja 63 Niemelän talo 18-67 108 Koskelanmäen metsätie 17-9 131 sotapalstat 878-1 184 Metsämäkelä 17-9

Niemelän talo on entisen Niemelän maatilan päärakennuksen, heinäladon, navetan ja kanalan alue. Metsämäkelä on yksi Kylmäsuon vanhimmista maatiloista, Kylmäsuona ja Pyylän ohella. Sen perustettiin nälkävuotena 31. lokakuuta 1868. Metsämäkelässä oli jatkosodan aikana yksi ukrainalainen sotavanki maataloustöissä. Niemelän ja Metsämäkelän välillä on yhteissoranottamo, minkä heikkainen maa-aines ehtyi jo 1980-luvulle tultaessa. Sille johtavalla sorakuoppatiellä, sen itäpuolella on maatuvia koivuja, missä on kääpiä. Soranottamon eteläpuolella on entinen Koskelan torppa, mitä ei lunastettu Vähä-Hannulan tilasta 1926 Askolinin perikunnalta, vaan se lunatettiin Metsämäkelän torpan maiden jatkoksi Metsämäkelän tilaan. Niemelä on 1911 Myrskylän kirkonkylästä maatoimituksessa siirretty maatila, minkä päärakennus on vuodelta 1913. Päärakennuksen pihalla on kivinen perunakellari vuodelta 1944.

Koskelanmäen itäpuolelta kääntyy Niemeläntiestä Koskelanmäen metsäautotielle, mistä etelään kulkee polkuja kohti Pellavaispottia ja Tuhkauuninmäkeä. Pellavaispotti on entinen pellavan huuhtelulampi, missä on joinain kuivina kesinä kauriiden jälkiän savisella rannalla. Tuhkauuninmäellä, minkä eteläosassa Kylmäsuontien itäpuolella on yksityinen soranottamo on nähtävyytenä tuhkauuni. Ennen Tuhkauuninmäen metsätien itäpuolisen metsikön harvenstamista siellä oli metsäkanalintuja ja tien pohjoisimmassa osassa ennen Pellavaispottia seitsemän perhoslajia. Verrattain kohtalaisen pinta-alansa ja helpon saavutettavuutensa vuoksi Tuhkauuninmäki on marjastusmaastoa. Tuhkauuninmäen pohjavesialueelta otetaan vettä Loviisan seudun veden tarpeisiin vedenottamosta joka sijaitsee Kylmäsuontien alkupäässä. Vesi johdetaan putkea pitkin Kentämäellä sijaitsevaan suodatuslaitokseen josta se pumpataan Myrskylän ja Loviisan vesijohtoverkostoihin.

Kaikkien kiinteistötunnusten alkuosa on 504 (Myrskylä) - 405 (Myrskylänkylä; Myrskylä).

Luonnonsuojelu Kylmäsuolla sijaitsee Tuhkauuninmäen metsätien varrella Karsojalla Paavolan (ensimmäinen) luonnonsuojelualue, YSA206827, 20.2.2012, joka kuuluu Metsoon (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025). https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23509/Liiteaineisto_2_Suojelualueiden_kohdekuvaukset_Uusimaa-kaavan_ehdotusvaihe_kevat_2019.pdf Metsäkiinteistöt kolmella luonnonsuojelueella kuuluvat Kerttu Nelimarkan perikunnalle. Nelimarkka vai Rauma-Repolan metsiä myydessään Neleksen venttiilituotannon Rauma-Repolalle.

Metsissä on linnunpönttöjä. Kääpiä on Koskelanmäen yleisellä soranottamolla soranottamon pohjalle menevän tien alkuosan länsipuolella sekä Paavolantiellä noin 7 km:stä Myrskylän kirkonkylästä.

Tapahtumia Orimattilan Urheiluautoilijat yhdessä Autoliiton Myrskylän osaston kanssa Orimattila-rallin Kirkonkylästä Paavolan ja Kylmänsuon kautta takaisin ovat järjestäneet rallin talvella. Nykyään ajetaan kesällä vuosittain Tångin soran ralli Muttilassa.

Lähteet

Aiheesta muualla Kartta: Orimattila-Myrskylä-tie-Kylmäsuo Kartta: Kylmäsuo-Kantele

Luokka:Myrskylän kylät