Alexei (Aleksi) Viljam Nummi (13. joulukuuta 1900 Turku – 12. elokuuta 1943 Oulu) oli suomalainen taidemaalari, joka teloitettiin jatkosodan aikana syytettynä avunannosta vakoiluun.
Elämä Nurmi valmistui Turun piirustuskoulusta 1920. Hän osallistui samana syksynä Turun taidemuseossa pidettyyn nuorten taiteilijoiden näyttelyyn ja myöhemmin säännöllisesti Turun taideyhdistyksen vuosinäyttelyihin. Nummen töitä nähtiin myös 1929 Helsingin Taidehallissa järjestetyssä turkulaisten taiteilijoiden näyttelyssä. 1920-luvun lopussa hän kuului kommunistiseen Työläiskynäilijäin ja -kuvaajain liittoon, mutta ei ollut poliittisesti aktiivinen. Leipätyönään Nummi oli koristemaalarina turkulaisessa mainostoimistossa.
Nummi oli sotilasarvoltaan matruusi, mutta osallistui talvisotaan JR62:n riveissä. Hän haavoittui jo ensimmäisenä päivänään rintamalla ja oli huhtikuuhun 1940 saakka sotavankeudessa. Jatkosodan aikana Nummi määrättiin muonitusjoukkoihin ja sotavankien vartijaksi, kunnes hänet vapautettiin palveluksesta kesäkuussa 1942. Nummi puolisoineen pidätettiin vielä samana kesänä heidän piiloteltuaan talonsa ulkorakennuksessa radistina toiminutta inkeriläistä desanttia. Turun taiteilijaseura erotti Nummen jäsenyydestään välittömästi pidätyksestä kuultuaan. Nummen tavanneen Olavi Laihon mukaan hän jatkoi innokkaasti maalaamista myös vankilassa.
Turun lääninvankilassa istunut Nummi sai lopulta kuolemantuomion ja hänen puolisonsa elinkautisen. Anottuaan turhaan armoa presidentti Risto Rytiltä Nummi päätyi Oulun lääninvankilaan odottamaan tuomionsa täytäntöönpanoa. Hänet teloitettiin elokuussa 1943. Samassa yhteydessä ammuttiin turkulainen metallimies Karl Tuomi (s. 1894) syytettynä työskentelystä liittoutuneiden hyväksi. Nummi on haudattu Turun hautausmaalle 1941–44 veljeshautaan.Rislakki 1985, s. 159.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Suomalaiset teloitetut Luokka:Vuonna 1900 syntyneet Luokka:Vuonna 1943 kuolleet