Catherine de Valois tai Valois’n Katariina (, ); (27. lokakuuta 1401 Pariisi, Ranskan kuningaskunta – 3. tammikuuta 1437 Lontoo, Englannin kuningaskunta) oli ranskalainen prinsessa ja Englannin kuningas Henrik V:n kuningatarpuoliso vuosina 1420–1422.

Lapsuus

Catherine oli Ranskan kuningas Kaarle VI:n ja kuningatar Baijerin Isabellan nuorin tytär. Hänellä oli 11 sisarusta, joista toiseksi vanhin sisar Valois’n Isabella avioitui Englannin kuningas Rikhard II:n kanssa ja nuorin veli oli Ranskan kuningas Kaarle VII. Katariinan isällä oli mielenterveysongelmia, ja äidin huomio oli lasten sijaan muissa asioissa. Catherine kokikin lapsuudessaan ajoittain laiminlyöntiä ja tuli jopa vanhempiensa torjumaksi.Loades 2009, s. 13.

Catherine kihlattiin alle kahden vuoden vanhana Bourbonin herttuan Louisin lapsenlapselle Charlesille, jonka oli määrä periä herttuakunta. Avioliitto ei lopulta toteutunut, koska Charles kuoli vuonna 1409. Catherinen ollessa kihlattuna Englannin kuningas Henrik IV oli myös aloittanut ranskalaisten kanssa neuvottelut siitä, että Katariina kihlattaisiinkin rauhansopimuksen osana Henrikin pojalle eli tulevalle kuningas Henrik V:lle. Neuvottelut eivät edenneet, koska Henrik vaati Ranskan kruunua itselleen ja halusi Catherinesta suuremmat myötäjäiset kuin mitä Kaarle VI oli valmis antamaan. Englannin kuningattarena Kun Henrik V nousi Englannin valtaistuimelle vuonna 1413, avioliittoneuvottelut olivat jääneet kesken. Tammikuussa 1414 Henrik vannoi, ettei menisi naimisiin kenenkään muun kuin Katariinan kanssa. Henrik hyödynsi Ranskassa käynnissä olevia rauhattomuuksia ja aloitti vuonna 1415 sotaretken Normandiassa aikomuksenaan valloittaa alue.

Lopulta Henrik V päätti haluavansa neuvotella Ranskan hallituksen kanssa. Neuvotteluja alettiin käydä toukokuussa 1419, niissä keskusteltiin myös naimakaupoista ja myös Catherine oli niissä läsnä. Neuvotteluita vaikeutti Henrik V:n Catherinesta vaatimat suuret myötäjäiset.Loades 2009, s. 14. Osana avioliittosopimusta Henrik vaati myös Normandian ja Akvitanian palautusta Englannille. Neuvottelut tulivat lopulta päätökseen, kun 21. toukokuuta 1420 solmittiin Troyesin sopimus, jonka mukaan Henrik perisi Ranskan valtaistuimen Kaarle VI:n kuoltua. Henrik myös jätti myötäjäisvaatimuksensa ja lupasi sen sijaan tukea Catherinea taloudellisesti vuosittaisella rahasummalla.Loades 2009, s. 15.thumb|Valois’n Katariinan ja Henrik V:n häät 1420. Miniatyyrimaalaus Jean Chartierin teoksesta Chronique de Charles VII 1400-luvun lopulta.Katariina ja Henrik V tapasivat toisensa ensimmäisen kerran ja kihlautuivat 2. kesäkuuta 1420. Häät järjestettiin muutamaa päivää myöhemmin Troyesissa sijaitsevassa kirkossa. Catherine oli ilmeisesti tykästynyt Henrikiin jo edellisenä vuonna neuvottelujen yhteydessä, ja pariskunta tuli hyvin toimeen keskenään.

Catherine kruunattiin Englannin kuningattareksi Westminster Abbeyssä 24. helmikuuta 1421. Toukokuuhun asti Catherine ja Henrik kiersivät Englannissa esittäytymässä. Catherinella ei muuten ollut suurta roolia politiikassa, eikä hän johtanut omia kiinteistöjäänkään, vaan keskittyi tekemään hurskaita tekoja ja esimerkiksi hoitamaan ystävänsä kuningas Jaakko I:n rakkausasioita. 6. joulukuuta 1421 syntyi pariskunnan ainoa lapsi, tuleva kuningas Henrik VI.Loades 2009, s. 16–17.

Elokuussa 1422 Henrik V kuoli yllättäen pilkkukuumeeseen tai punatautiin Vincennessä. Catherine oli miehensä kuolemasta selvästi murheissaan. Hän järjesti suuren ja surumielisen kulkueen, joka kuljetti Henrikin ruumiin Englantiin. Catherine myös rakennutti Henrikille suuren haudan.

Leskikuningattarena Leskikuningatar Catherine jäi asumaan Englantiin. Hän asui siellä ensin Windsorin linnassa ja sen jälkeen Baynardin linnassa. Muutaman vuoden ajan Catherine keskittyi pitämään huolta pojastaan. Hänellä huhuttiin olleen myös suhteita miesten kanssa. Puheiden mukaan esimerkiksi Edmund Beaufort oli Catherine rakastaja.Loades 2009, s. 18–19.

Vuodesta 1425 alkaen alkoi kiertää huhuja Catherinesta ja walesilaisesta hoviherra Owen Tudorista, joka oli yksi Catherinen vaattureista. Catherinen hovineidot nuhtelivat Catherinea siitä, että hän antoi huomiota walesilaiselle miehelle, jolla ei vieläpä ollut yhteyksiä yläluokkaan. Owen Tudor pyysi joitain ylhäisempiä sukulaisiaan puhumaan puolestaan, mutta he tosin puhuivat vain kymrin kieltä. Catherine itse totesi olleensa tietämätön siitä, että Britannian sisällä oli rotueroja. Vuonna 1428 parlamentti kielsi Catherinea avioitumasta ilman kuninkaan ja neuvoston lupaa. Ei tiedetä, menivätkö Catherine ja Owen Tudor naimisiin jo ennen vuotta 1428 vai salaa vuonna 1429–1430.

Catherine muutti hovista Hertfordshiren Much Hadhamiin mahdollisesti sitten, kun hän sai tietää olevansa raskaana. Catherinella ja Owen Tudorilla oli viisi lasta, joista ensimmäinen syntyi vuonna 1430. Yksi tytär kuoli jo lapsena, mutta toinen tytär ja kolme poikaa elivät aikuisiksi asti.

Owen Tudor vangittiin vuonna 1436, ja samana vuonna Catherine muutti asumaan Bermondseyn luostariin. Muutto tapahtui muutamaa kuukautta ennen Catherinen kuolemaa. Katariina kuoli luostarissa sairauteen 3. tammikuuta 1437,Loades 2009, s. 20–21. ja hänet haudattiin Westminster Abbeyyn. Henrik VI kohteli äitiään lämmöllä ja esimerkiksi lähetti hänelle lahjaksi koristellun kultalevyn vain muutamaa päivää ennen tämän kuolemaa. Catherine nimeää testamentissaan ainoaksi pesänjakajaksi Henrik VI:n, mutta ei mainitse miestään tai muita lapsiaan. Testamentissa myös määrätään Catherinen palvelijoiden palkoista ja messuista, joita Catherinen sielulle olisi suoritettava.

Henrik VII rakennutti aikanaan uudelleen Westminster Abbeyn kappelin. Hänen tarkoituksenaan oli siirtää Henrik VI:n ja Catherinen jäänteet uuteen kappeliin. Kun tuli aika haudata Henrik VII uuteen kappeliin, Catherine kaivettiin ylös haudasta, mutta ei haudattu uudelleen. Hän oli ilmeisesti haudan ulkopuolella 1800-luvun alkuun asti, ja 1600-luvulla hänen ruumiinsa oli jonkinlainen nähtävyys.

Perhe Catherine sai kuningas Henrik V:n kanssa yhden pojan ja Owen Tudorin kanssa viisi lasta, joista yksi kuoli jo nuorena.

Catherinen elämän loppuvaiheilla päätettiin, että hänen ja Owen Tudorin lapset lähetettäisiin Suffolkin jaarlin sisaren kasvatettaviksi. Pian Katariinan kuoleman jälkeen pojat kuitenkin sijoitettiin Barkingin abbedissan hoiviin, ja myöhemmin heidän kasvatuksestaan huolehtivat papit. Kuningas Henrik VI otti heistä vastuun eikä kieltänyt sitä, että he olivat hänen sukulaisiaan. He saivat asemansa kannalta sopivan koulutuksen. Vuonna 1439 Henrik myös armahti Owen Tudorin, joka oli pidätetty uudemman kerran, palautti hänen omaisuutensa ja antoi hänelle oikeuden saada vuosittain tietty summa rahaa kuninkaalta.

Owen Tudor eli vuoteen 1461, jolloin yorkilaiset teloittivat hänet Mortimer's Crossin taistelun seurauksena. Kuningas Henrik VI nimitti heidän poikansa jaarleiksi Catherinen kuoleman jälkeen. Edmundista tuli tulevan kuninkaan Henrik VII:n isä.

Henrik V:n kanssa

Henrik VI (s. 6. joulukuuta 1421)

Owen Tudorin kanssa

Edmund Tudor (s. 1430 Much Hadham), Henrik VII:n isä Jasper Tudor (s. 1432) David Tudor, ryhtyi munkiksi Tytär (k. nuorena) Tytär

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Englannin kuninkaalliset Luokka:Vuonna 1401 syntyneet Luokka:Vuonna 1437 kuolleet