pienoiskuva|Koulutuslento SAS:n Sud Caravelle -koneella (rekisteritunnukseltaan SE-DAA), todennäköisesti Ruotsissa. Ohjaamossa Aero Oy:n lentäjiä, vas. Olli Puhakka ja Olavi Siirilä oikealla. Kaksikko lensi ensimmäisen Aero Oy:n Caravelle-koneen Suomeen 22.2.1960. Kuva oli myös Ilmailu-lehden nro 2/1960 kannessa. pienoiskuva|Olavi Siirilä onnittelee poikaansa Anteroa liikennelentäjäksi valmistumisen johdosta heinäkuussa 1967. Yrjö Olavi Siirilä (15. maaliskuuta 1914 Oulainen – 15. elokuuta 1986 Porvoo) oli suomalainen sotilas- ja liikennelentäjä sekä lentokapteeni. Hän työskenteli Aero Oy:n, myöhemmän Finnairin, lentäjänä ja vuodesta 1965 yhtiön pääohjaajana. Siirilä oli kapteenina lennolla, jolla marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin arkku kuljetettiin Sveitsistä Suomeen vuonna 1951.
Lentäjänura Siirilän ilmailu-ura ulottui 1930-luvulta vuoteen 1969. Hän palveli Suomen ilmavoimissa ja työskenteli myöhemmin liikennelentäjänä. Suomen Ilmailumuseossa säilytetään hänen ohjaajan ja tähystäjän opintokirjojaan vuosilta 1934–1937 sekä lentopäiväkirjojaan vuosilta 1937–1950. Sotilasurallaan Siirilä lensi pommikoneita. Hän suoritti Aeron koneilla erikoislentoja jo jatkosodan aikana.
Vuonna 1947 Siirilä lensi kakkosohjaajana Wolmar Laurilan kanssa Saksasta Helsinkiin myöhemmin Lokkina tunnetun Douglas DC-3 -koneen OH-LCD. Kone otettiin Aeron matkustajaliikenteeseen.
Siirilä lensi myös Aeron Convair-kalustolla. Vuonna 1956 hän ohjasi lentoperämies Kimmo Haaramon kanssa Convair 440 Metropolitanin esittelylentoa Helsingin yllä. Lennolla oli mukana lehdistön edustajia sekä Aeron toimitusjohtaja Leonard Grandell.
Siirilä toimi Aerossa tarkastuslentäjänä ja tuli valituksi pääohjaajaksi vuonna 1965. Hän jäi eläkkeelle maaliskuussa 1969. Lentotunteja yhtiön palveluksessa kertyi 15 728.
Mannerheimin arkun kuljetus Tammikuussa 1951 Siirilä määrättiin päälliköksi Aeron DC-3-koneeseen OH-LCF, Kyytipoikaan, jolla noudettiin Sveitsissä kuolleen Mannerheimin arkku Suomeen. Perämiehenä oli Mauri Maunula, sähköttäjänä Lauri Miettinen ja lentoemäntänä Eivor Könni. Siirilällä oli ennestään kokemusta Suomen ja Sveitsin välisestä reitistä.
Kone lähti Helsingistä 30. tammikuuta ja lensi Kööpenhaminan kautta Geneveen. Paluumatka tehtiin Malmön kautta, ja kone laskeutui Malmin lentoasemalle 1. helmikuuta 1951 kello 14. Siirilä muisteli myöhemmin lentoa yhtenä uransa mieleenpainuvimmista.
Perhe ja elämäkerta Siirilän puoliso oli Sirkka Siirilä. Perheen esikoinen Antero Siirilä seurasi isänsä ammattiuraa ja valmistui Aeron Ilmailuopistosta liikennelentäjäksi vuonna 1967.
Olavi ja Antero Siirilän lentäjänuria käsittelee Jaakko Taipaleen vuonna 2014 julkaistu teos 39 000 tuntia. Kirjan nimi viittaa heidän yhteenlaskettuihin lentotunteihinsa.
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Suomalaiset lentäjät Luokka:Finnairin henkilöstö Luokka:Ilmailun historia