pienoiskuva|Hörningsholmin linnan läntinen julkisivu. Edessä näkyvät keskiaikaisen linnan muurit. Hörningsholmin linna, sijaitsee Mörkön saaren pohjoisosassa Mörkön pitäjässä ja Södertäljen kunnassa Södermanlandissa, Södertäljen eteläpuolella Ruotsissa.
Hörningsholm sijaitsee strategisesti korkealla kallioisella reunalla, josta on näkymät Borgsundetille ja Södertäljen laivaväylälle. Tämä sijainti johti paikan linnoittamiseen jo 1200-luvulla. Sinne rakennettiin linna 1400-luvulla, jonka venäläiset joukot tuhosivat ja polttivat edetessään pitkin Södermanlandin rannikkoa Suuren Pohjan sodan aikana heinäkuussa 1719. pienoiskuva|Hörningsholmin linnan etuvarustus. Nykyisen linnan rakennutti 1700-luvun puolivälissä maaherra, kreivi Nils Bonde af Björnö arkkitehti Carl Hårlemanin piirustusten pohjalta. Rakennus kärsi pahoja vaurioita tulipalossa 18. helmikuuta 1950. Linna on edelleen Bonde-suvun yksityisomistuksessa.
Historia Hörningsholmin alkuperä oli Symondöön (nykyinen Simonsö) maatila, joka sijaitsi saarella, joka myöhemmin yhdistyi Mörkön pohjoisrannikkoon. Symondöön kartano kuului Bjälbo-suvulle. Vuonna 1308 maatila kuului herttua Erik Magnussonille ja herttua Valdemarille, jotka myivät sen vuonna 1310 Lyder van Kyrenille ja Saksalaiselle ritarikunnalle. Vuosina 1365–1423 maatila kuului Örnfot-suvulle. Vuonna 1365 sen omisti Erik Karlsson Örnfot, vuonna 1380 valtaneuvos Bengt Filipsson Ulf ja 1400-luvun alussa ritari Gustaf Leeksson, vuonna 1411 Örnfotin veljenpoika Karl Magnusson ja sen jälkeen hänen poikansa Knut Karlsson, joka vuonna 1423 antoi sen myötäjäisiksi vaimolleen Johanna Torgilsdotter Brahelle. pienoiskuva|Hörningsholmin linna 1600-luvulla, Eric Dahlbergin teoksessa Suecia antiqua et hodierna. Tilan kohtalo tätä aiemmin ei ole täysin selvä, mutta vuonna 1480 Erengisle Nilsson nuorempi af Hammarstadin leski Birgitta Olofsdotter Tott myi puolet Simonsöstä Nils Bosson Sturelle, ja tässä yhteydessä rouva Birgitta ilmoitti ostaneensa osuuden Knut Bengtsson Ulvilta. Toisen puoliskon myi Nils Sturelle Arvid Trolle, ja juuri tämän myynnin yhteydessä nimi Hörningsholm (silloinen Hörningxholm) esiintyy ensimmäistä kertaa kyseisen puoliskon nimenä. Arvid Trollen maakirjassa vuodelta 1498 mainitaan erityisesti, että nimi on uusi ja että tilaa "kutsutaan nyt Hörningsholmiksi". pienoiskuva|Hörningsholmin linnan sisääntulo julkisivu itään. 1500-luvun alussa Svante Nilsson Sture rakennutti keskiaikaisen linnan uudelleen renessanssilinnaksi. Kristian II:n tanskalaiset joukot tuhosivat linnan noin vuonna 1520, mutta se rakennettiin uudelleen. Hörningsholm kuului tuolloin Sture-suvulle aina vuoteen 1616 asti.
Eräs Hörningsholmin omistajista tänä aikana oli Kristina Nilsdotter Gyllenstierna, joka kuoli Hörningsholmissa 6. tammikuuta 1559. Hänen poikansa, valtakunnanmarski Svante Stensson Sture entisöi linnan suunnilleen Eric Dahlberghin teoksessa Suecia antiqua et hodierna esitettyyn asuun. Se kuului tuolloin hänen leskelleen Märta Eriksdotter Leijonhuvudille. pienoiskuva|Hörningsholmin linna idästä nähtynä vuonna 1828. Linnassa tapahtui morsiamen ryöstö vuonna 1573, kun Erik Gustavsson Stenbock sieppasi Magdalena Svantesdotter Sturen Hörningsholmista. Vuodesta 1658 lähtien Hörningsholm oli Banér-suvun omistuksessa. Heinäkuussa 1719 linna tuhoutui jälleen, tällä kertaa venäläisten joukkojen toimesta Suuressa Pohjan sodassa Ruotsin itärannikolla. Hörningsholm oli sen jälkeen pitkään raunioina. Sen osti vuonna 1746 Södermanlandin läänin kuvernööri, kreivi Nils Bonde af Björnö (1685–1760). Hän rakennutti vuosina 1750–1752 uuden päärakennuksen keskiaikaisen- ja renessanssilinnan perustusten päälle Carl Hårlemanin piirustusten pohjalta. Nils Bonde perusti fideikomissin vuonna 1750, joka peruutettiin vuonna 1976, kun kreivi Carl Carlsson Bonde af Björnö (s. 1947) osti Hörningsholmin isältään Gustaf Carlsson Bonde af Björnöltä (1921–1997).Hörningsholm
Rakennusta on remontoitu myös vuosina 1919–1920 arkkitehti, professori Ivar Tengbomin johdolla ja samalla tehtiin vanhan linnanpohjan arkeologinen kaivaus valtionarkeologi Bengt Thordemanin johdolla.
Hörningsholmin hopea-aarre pienoiskuva|Hörningsholmin hopea-aarteen rahoja. vasen|pienoiskuva|Hörningsholmin aarteen enkolpio- eli pyhäinjäännösriipus. Elokuussa 2025 noin 600 metriä linnasta koilliseen, Näsbackenin torpan läheltä löydettiin hopea-aarre. Löydön tekivät onkimatoja maasta etsineet yksityishenkilöt, jotka löysivät 25 cm syvyydestä sisäkkäiset hopeakulhot, joissa oli sisällä hopearahoja, hopeinen ristiriipus, hopeaketjuja ja hopeahelmiä.Grönwall, Richard (2025). Hörningsholmsskatten: Arkeologisk besiktning och efterundersökning. Uppdrag Arkeologi. (Kaivauskertomus).
Tunnistettuaan yhden valokuvaamansa hopearahan internetissä tekemänsä kuvahaun perusteella löydöstä ilmoitettiin lääninhallitukselle. Arkeologit kaivoivat aarteen esiin kolmen päivän kuluttua. Aarre, jonka kokonaispaino oli noin 6,25 kg, sisälsi esineitä ja rahoja, pääasiassa hopeaa viikinkiajalta 900-luvulta keskiajan alkuun 1200-luvun vaihteeseen. Rahojen joukossa oli suuri määrä Gotlannin penninkejä (lähes 15 800 kpl), mutta myös kuningas Knuut Eerikinpojan hallituskaudella 1100-luvun loppupuolella lyötyjä Sveanmaan rahoja. Vanhimpien esineiden joukossa ovat muun muassa borre-tyylinen viikinkiaikainen riipus, ristinmuotoinen hopeafiligraaniriipus, enkolpio- eli pyhäinjäännösriipus ja Ethelred II:n hallituskaudella lyödyistä anglosaksisista rahoista tehty riipusketju. Kaikkiaan kätkettyinä oli yli 24 000 hopearahaa ja 114 muuta arvokasta esinettä, kuten kultasormuksia, hopeisia ja kullattuja riipuksia, korvakoruja ja hopeafiligraanihelmiä enimmäkseen kuparikattilaan laitettuina. Löytö on tähän asti suurin Ruotsissa tehty.
Lähteet
Luokka:Södermanlandin läänin linnat Luokka:Södertäljen kunta