Olkkalankosken pato on Uudellamaalla Vihdin Olkkalassa Olkkalanjoen Olkkalankoskessa sijaitseva pato, jossa on käytetty vesivoimalla toimivia vesimyllyjä, sahalaitos, paja ja voimalaitos.
Olkkalankoski eli Kourlankoski Vuonna 1980 julkaistussa Vesihallituksen Koski-inventoinnissa on Olkkalankosken pituudeksi merkitty 70 metriä, leveydeksi 20 metriä ja sen pudotukseksi 4,2 metriä. Kosken keskivirtaamaksi ilmoitettiin 2,6 metriä sekunnissa. Koskesta käytetään myös nimeä Kourlankoski . Koskialue on määritetty kalastusta silmällä pitäen noin 200 metriä pikäksi alueeksi, joka alkaa padolta ja päättyy 50 metriä sillan alapuolella pohjoisesta tulevan ojan yhtymäkohtaan.
Kosken hyödyntämisessä on jokea perattu niin, että siitä on tullut kanavamainen uoma. Vuonna 2018 valmistunut keinotekoinen koski on palauttanut siitä osan ja samassa yhteydessä perattuja uomia on kivetty uudelleen.
Kosken rakennettu ympäristö Vuoden 1909 isojakokarttaan on pohjoisrantaan merkitty mylly ja siltayhteys joen yli. Etelärannan vesimyllyrakennuksessa toimi 1902 alkaen sähkögeneraattori. Nämä tilat ovat edelleen olemassa.
Kosken pato on liittynyt Kourlan vesimyllyn käyttämiseen ja vesivoiman tuottamiseen. Se on tukkinut joen eikä vaelluskalat ole voineet nousta vesistöalueen yläjuoksulle. Padon rinnalle on vuonna 2006 rakennettu kalatie . Pato on 60 metriä pitkä ja se sijaitsee koskijakson yläosassa. Vuonna 2018 valmistui padon eteläpuolelle 40 metriä pitkä keinotekoinen koski, jonka vesi ohjattiin kosken päähaaraan. Kosken kaltevuus on 4–5 senttimetriä metrille ja sen alkuun rakennettuun vedenmäärän säätelyä varten portti.
Historiaa Koskea ovat hyödyntäneet ainakin Olkkalan ja Kourlan kartanot. Kosken molemmille rannoille on merkitty vesimyllyn paikat vuosien 1709 ja 1725 tiluskarttoissa. Kourlan kolme tilallista ja Olkkalan silloinen omistaja Carl Ekestubbe rakensivat koskeen 1760-luvulla entisten kahden jalkamyllyn tilalle ratasmyllyn. Ratasmyllyä, joka toimi vesivoimalla, voitiin käyttämää koko vuoden ympäri. Myllystä vedettiin joen yli vaijerit, jotka tarvittaessa pyörittivät pärehöylää.
Koskeen saatiin vuonna 1819 maaherralta lupa rakentaa hienoteräinen yksikehäinen kotitarvesaha. Koskea perattiin sahan yläpuolelta kyynärän syvyiseksi poistamalla siitä kiviä. Saha muutettiin vuonna 1830 kauppasahaksi, jonka tuotannoksi arvioitiin tukkia (”Olkola såg” ). Sahan toiminta-aika oli vuosittain vain kolmisen viikkoa keväisin ja syksyisin. Tuotannon tehostamiseksi sahan koneistusta uusittiin ja vuonna 1898 hankittiin lisävoimanlähteeksi höyrykone. Vuonna 1917 saha työllisti lähes 30 ihmistä ja se toimi 1920-luvulle asti. Pajaan saatiin sahalta mekaanista voimaa pitkän akselin avulla.
Emil af Hällströmin aikana (1899–1918) padottiin alakoski ja siellä toimi vuodesta 1902 alkaen vesiturbiini ja tasavirtageneraattori. Mylly muutettiin vuonna 1933 valssimyllyksi ja se toimi vuoteen 1970 asti.
Lähteet
Luokka:Suomen padot Luokka:Olkkalanjoen alue Luokka:Vihdin luonto