Pohjois-Atlantin liitto (, lyh. NATO; , lyh. OTAN; myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto) eli Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma, johon kuuluu yhteensä 32 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Yhdysvaltojen Washingtonissa allekirjoitetun Pohjois-Atlantin sopimuksen myötä, joka on Naton peruskirja ja josta järjestö on saanut nimensä. Nato perustettiin Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhan takia. Liiton vastapainoksi Neuvostoliitto perusti Varsovan liiton, joka lakkasi virallisesti olemasta 1. heinäkuuta 1991.
Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. Naton Euroopan-joukkojen päämaja SHAPE puolestaan sijaitsee Casteaussa, lähellä Monsia, Belgiassa.
Natolla on rauhankumppanuusohjelma, joka on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä. Natolla on myös Membership Action Plan -ohjelma liittoumista aikoville maille, joka on aloitettu huhtikuussa 1999. Major non-NATO ally (MNNA) on erityisasema, jonka Yhdysvallat voi myöntää Naton ulkopuolisille läheisille liittolaismailleen.
Toiminta Naton päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla. Nato huolehtii jäsenmaiden turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti.
Naton ”kova ydin” on määritelty Naton 5. artiklassa, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella”.
Sopimuksen kohta oli määritelty niin, että jos Neuvostoliitto hyökkäisi Yhdysvaltain eurooppalaisia liittolaisia vastaan, se tulkittaisiin hyökkäykseksi Yhdysvaltoja vastaan. Kylmän sodan aikana artiklaa ei käytetty kertaakaan, vaan ensimmäisen kerran siihen turvauduttiin 12. syyskuuta 2001 syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen vastaukseksi terroristihyökkäykselle Yhdysvaltoja vastaan. Tämä päätös ei kuitenkaan johtanut Naton operaatioon, vaan Yhdysvallat päätti toimia johtamansa 49 valtion liittouman turvin. Myöhemmin 11. lokakuuta 2003 Nato otti Afganistanissa johtaakseen YK:n ISAF-rauhanturvaoperaation.
Nykyään kaikki maat, jotka Neuvostoliiton lisäksi kuuluivat Varsovan liittoon, ja myös osa entisistä neuvostotasavalloista, ovat Naton jäseniä. Kylmän sodan aikana puolueettomat Euroopan maat Irlanti, Sveitsi ja Itävalta sekä osa entiseen Jugoslaviaan kuuluneista maista ovat jättäytyneet liiton ulkopuolelle. Osa näistäkin maista tekee yhteistyötä Naton kanssa. Kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Islanti, Norja ja Tanska kuuluvat perustajajäseniin. Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton maa vuoteen 2022. Ruotsi oli yli 200 vuoden ajan sotilaallisesti liittoutumaton maa, ennen kuin se yhdessä Suomen kanssa haki Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022. Ruotsista tuli Naton virallinen jäsen 7. maaliskuuta 2024.
Jäsenvaltiot Nykyiset jäsenet Liittyi Jäsenmaa Laajentuminen Lisätietoa Puolustusmenot % BKT 2026 4. huhtikuuta 1949 Perustaminen 2,58 Naton päämaja sijaitsee Belgian pääkaupungissa Brysselissä. 2,00 2,56 Islanti on ainoa jäsen, jolla ei ole omia asevoimia. Sillä on oma rannikkovartiolaitos ja vapaaehtoisista koostuvat rauhanturvaajajoukot, jotka koulutetaan Norjassa. - 2,10 2,13 2,03 3,17 2,10 Ranska erosi Naton sotilaallisesta ytimestä vuonna 1966 ja alkoi harjoittaa itsenäistä sotilaspolitiikkaa. Ranska palasi Naton täysimääräiseksi jäseneksi vuonna 2009. 2,22 Grönlanti ja Färsaaret eivät kuulu Euroopan unioniin (EU), mutta ne kuuluvat Natoon. 3,49 Pohjois-Atlantin sopimus allekirjoitettiin Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssä. 3,17 18. helmikuuta 1952 Ensimmäinen Kreikka vetäytyi Naton ytimestä vuosiksi 1974–1980. Syynä olivat Turkin ja Kreikan jäätävät suhteet Kyproksen miehityksen vuoksi. 3,65 2,85 9. toukokuuta 1955 Toinen Saarland liittyi osaksi Saksan liittotasavaltaa eli Länsi-Saksaa vuonna 1957 ja oli tällöin Naton territorio. Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa oli Varsovan liiton jäsenvaltio vuosina 1956–1990. Saksojen yhdistymisen jälkeen 3. lokakuuta 1990 koko Saksasta tuli Naton jäsen. 2,69 30. toukokuuta 1982 Kolmas 2,00 12. maaliskuuta 1999 Neljäs Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 4,68 Varsovan liitossa vuosina 1955–1991 osana Tšekkoslovakiaa. 2,01 Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 2,09 29. maaliskuuta 2004 Viides Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 2,22 Neuvostoliiton miehittämä vuosina 1940–1991. 4,92 Neuvostoliiton miehittämä vuosina 1940–1991. 5,33 Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1991. 2,43 Varsovan liitossa vuosina 1955–1991 osana Tšekkoslovakiaa. 2,02 Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 1,61 Neuvostoliiton miehittämä vuosina 1940–1991. 5,10 1. huhtikuuta 2009 Kuudes Varsovan liiton jäsen vuosina 1955–1968. 2,15 Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 2,03 5. kesäkuuta 2017 Seitsemäs Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 2,17 27. maaliskuuta 2020 Kahdeksas Entinen Jugoslavia oli Sitoutumattomien maiden jäsen. 2,09 4. huhtikuuta 2023 Yhdeksäs Toinen YYA-sopimuksen osapuolista vuosina 1948–1992. 2,65 7. maaliskuuta 2024 Kymmenes Sotilaallisesti liittoutumaton vuosina 1808–2024. 3,22
Suomen ja Ruotsin liittyminen Suomi ja Ruotsi antoivat jäsenhakemuksensa 18. toukokuuta 2022. Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen 29. kesäkuuta 2022, ja 5. heinäkuuta maista tuli Naton tarkkailijajäseniä. 4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli Naton täysjäsen. Ruotsista tuli täysjäsen 7. maaliskuuta 2024.
Membership Action Plan Bosnia ja Hertsegovina osallistuu Membership Action Planiin. Membership Action Plan (MAP) on ohjelma liittoumista aikoville maille, joka on aloitettu huhtikuussa 1999. MAP aloitettiin ensimmäisen kylmän sodan jälkeisen laajenemisen jälkeen (Tšekki, Unkari ja Puola) ja sitä on sovellettu toisessa kylmän sodan jälkeisessä laajenemisessa (Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia) sekä muissa myöhemmissä jäsenyyksissä (Albania, Kroatia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia).
Talous Jäsenmaiden puolustusmenot Puolustusmenojen osuus Vuonna 2014 Naton jäsenmaat sitoutuivat korottamaan kansalliset puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2024 mennessä. 23 jäsenmaata ovat saavuttaneet tavoitteen. Naton käyttämä laskentatapa puolustukseen käytettävästä budjetista eroaa Suomessa käytetystä laskentatavasta, josta johtuen Suomen käyttämä budjetti on Naton laskentatavalla suurempi (0,34 prosenttiyksikköä suurempi vuonna 2016) ja siten lähempänä Naton kahden prosentin tavoitetta. Naton käyttämässä laskentavassa mukana on muun muassa puolustushallinnon eläkkeet, joita Suomessa perinteisesti ei ole laskettu mukaan. Naton uudesta puolustusmenotavoitteesta päätettiin kesällä 2025 Haagissa pidetyssä huippukokouksessa, jossa sovittiin, että 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia puolustusta tukeviin hankkeisiin kuten infrastruktuuriin vuoteen 2035 mennessä. Näin tavoite nousee yhteensä 5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
EconPolin arvion mukaan Suomi käytti vuonna 2023 puolustukseen 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, jossa on 0,4 prosentin muutos vuodesta 2021.
Puolustusmenojen kehitys Naton menot asevoimiin ovat kasvaneet noin 40 prosenttia vuodesta 2014 (vuoden 2023 hinnoilla).
Seuraavassa taulukossa esitetään Naton asevoimiin käyttämä raha verrattuna muihin suuriin sotilasmahteihin. Luvut ovat miljoonia Yhdysvaltain dollareita vuoden 2023 rahassa.
Vuosi Nato (yhteensä) Nato (Eurooppa)Nato (Kanada ja Yhdysvallat)Venäjä Kiina 2014 943 218 271 103 672 114 84 697 182 109 2015 895 675 235 733 659 942 66 422 196 539 2016 911 654 237 887 673 767 69 245 198 538 2017 918 035 251 402 666 633 66 913 210 443 2018 972 422 277 768 694 654 61 609 232 531 2019 1 052 560 279 102 773 458 65 201 240 333 2020 1 096 603 302 623 793 980 61 713 257 973 2021 1 182 916 333 320 849 596 65 908 285 931 2022 1 190 358 329 483 860 875 102 367 291 9582023 1 304 886 401 142 903 743 109 454296 439
Organisaation budjetti Naton jäsenmaiden rahoittama organisaation käyttöön tarkoitettu budjetti vuodelle 2023 koostuu siviilibudjetista (370,8 milj. €) ja sotilasbudjetista (1,96 mrd. €).
Naton päätöksenteko ja komentorakenne pienois|Naton päämaja Brysselissä. Pohjois-Atlantin neuvosto (, NAC) on Naton korkein päättävä toimielin. Se koostuu jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista ja kokoontuu vähintään kerran viikossa. Neuvoston puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri, ja päätökset tehdään yksimielisesti. Naton neuvosto on ainoa järjestön elin, joka saa toimivaltuutensa Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Sopimus antaa neuvostolle muun muassa valtuuden asettaa muita toimielimiä.
Naton neuvosto kokoontuu myös ulkoministerien ja puolustusministerien kokoonpanossa virallisesti kerran ja epävirallisesti 1–2 kertaa vuodessa. Lisäksi järjestetään jäsenmaiden valtionpäämiesten kokoonpanolla niin sanottu huippukokous, kun tarkoitus on käsitellä suuria Naton kehittämistä koskevia päätöksiä.
Naton parlamentaarinen yleiskokous () on parlamenttien välinen kokous, joka järjestetään kahdesti vuodessa, ja johon kuuluvat jäsenmaiden, liitännäisjäsenten ja tarkkailijoiden edustajat. Yleiskokouksella ei ole muodollista yhteyttä Naton kanssa, mutta yhteistyö sen kanssa on silti tiivistä. Liitännäisjäsenillä kuten Ruotsilla on oikeus käyttää puheenvuoroja kokouksessa, mutta heillä ei ole äänioikeutta.
Vuonna 1997 solmitulla Nato–Venäjä-peruskirjalla luotiin pysyvä yhteistyöneuvosto, jossa Nato-maat ja Venäjä kokoontuivat. Yhteistyöneuvoston seuraajaksi luotiin myöhemmin erityinen Nato–Venäjä-neuvosto, jonka perustaminen hyväksyttiin huippukokouksessa Roomassa 28. toukokuuta 2002. Neuvosto koostuu Naton jäsenmaista sekä Venäjästä. Se keskittyi erityisesti yhteistyön tiivistämiseen Naton ja Venäjän välillä, mutta myös muun muassa terrorisminvastaiseen toimintaan.
Sotilaskomitea (Military Committee (MC)) on sotilaallinen neuvoa-antava elin.
Veto-oikeus Yksittäisellä jäsenvaltiolla on Naton neuvostossa paljon valtaa siinä mielessä, että päätöksenteon on tapahduttava yksimielisesti. Tarvittaessa jäsenmaa voi pidättäytyä päätöksenteosta, jolloin se ei estä päätöksenteon syntymistä. Päätöksentekoon osallistuneet tai pois jättäytyneet maat voivat myös olla osallistumatta itse päätöksen seurauksena tapahtuvaan toimintaan. Jäsenmaa ei kuitenkaan saa toimia Naton päätöksiä vastaan. pienoiskuva|175px|Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte.
Pääsihteeri