Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD (engl. attention deficit hyperactivity disorder) on kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttava neurologinen poikkeavuus. Siihen kuuluu keskittymisen vaikeuksia, hyperaktiivista käytöstä, impulsiivisuutta ja tunteiden säätelyn vaikeuksia, jotka hankaloittavat elämää useilla eri osa-alueilla ja ovat kehityksellisesti epäsopivia. Oireet kumpuavat häiriöistä toiminnanohjauksessa.

ADHD-oireet lisäävät huomattavasti alisuoriutumisen, köyhyyden, vakavien onnettomuuksien, ahdistuksen, masennuksen ja itsetuhoisuuden riskiä.Thomas E. Brown (2006). Attention Deficit Disorder: The Unfocused Mind in Children and Adults. Yale University Press. pp. 246-247, 302-307 ADHD-oireiset suoriutuvat ryhmänä verrokkeja heikommin erityisesti toiminnanohjausta, tarkkaavuuden ylläpitämistä ja työmuistia mittaavissa testeissä. Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan vain 56 prosenttia 30-vuotiaista ADHD-henkilöistä kävi kokopäivätöissä, kun verrokeilla vastaava prosenttiosuus oli 73. Työttömyyttä esiintyi kymmenen kertaa enemmän kuin verrokeilla, ahdistuksesta kärsivien määrä oli nelinkertainen ja masennuksesta kärsivien määrä kaksinkertainen verrokkeihin nähden.Katarina Michelsson: Elämä ei aina ole helppoa mutta nautin joka hetkestä.” AD/HD - Seurantatutkimus 30-vuoden ikään asti. ADHD-lehti 4/2006. Sivu 17. http://www.adhd-liitto.fi/sites/default/files/adhd4_2006sosiaaliturva.pdf

Vaikka ADHD:n tunnetuin oire on kyvyttömyys keskittyä, haasteet itsesäätelyssä voivat johtaa myös vaikeuksiin lopettaa käynnissä olevaa toimintaa. Tätä oiretta kutsutaan puhekielessä nimellä hyperfokus. ADHD:ta hoidetaan tehokkaimmin lääkityksellä, usein yhdessä psykoterapian kanssa; liikunnalla ja ruokavalion muutoksilla ei ole todistettua hyötyä. Lääkkeet tuovat joillekin helpotusta oireisiin, mutta tutkimusten mukaan osalla positiiviset vaikutukset katoavat pitkällä aikavälillä.Hazell P (July 2011): "The challenges to demonstrating long-term effects of psychostimulant treatment for attention-deficit/hyperactivity disorder". Current Opinion in Psychiatry 24 (4): 286–90.

Esiintyvyys Tarkkavaisuushäiriöt ovat yleisimmin diagnosoituja neurologisia häiriöitä, sillä niitä esiintyy jopa 3–6 prosentilla suomalaisista lapsista.Aikuisten ylivilkkaus-tarkkaavuushäiriön lääkehoito Tuuli Lahti, Sami Leppämäki, Pekka Tani, Timo Partonen Suomen Lääkärilehti Vsk. 63 • Nr: 8 / 2008 • s. 741 - 744 Kansainvälisten tutkimusten perusteella voi arvioida, että Suomessa on 50 000–100 000 ADHD-oireista kärsivää aikuista.Aikuisen ADHD jää lähes aina tunnistamatta ja hoitamatta Yle 25.1.2014. Häiriö on liitetty tyypillisesti poikiin ja miehiin, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan ADHD on lähes yhtä yleinen tytöillä ja naisilla. Naisilla ADHD esiintyy kuitenkin tyypillisesti sen inattentiivisena muotona, kun taas ylivilkas ja impulsiivinen käyttäytyminen on yleisempää miehillä.

Oireet

ADHD ilmenee muun muassa keskittymisvaikeuksina, unohteluna, mielialojen ailahteluna ja toistuvana stimulaation etsimisenä. ADHD-oireista kärsiville on tavallista tunne alisuoriutumisesta ja siitä, että asiat eivät ole hallinnassa.Päivi Hakala: Diagnosointikriteereitä. http://paivitasala.wordpress.com/testeja/tarkkaavaisuushairio/http://www.oireet.fi/adhd.html

DSM-V jaottelee ADHD:n kolmeen pääasialliseen ilmenemismuotoon: inattentiivinen eli tarkkaamattomuuspainoitteinen muoto (ADHD-I) hyperaktiivinen ja impulsiivinen eli yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ADHD-H tai ADHD-HI)American Psychiatric Association (1994). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders DSM-IV. yhdistetty muoto (ADHD-C) Ilmenemismuoto määrittyy oireiden pääasiallisen tyypin mukaan. Inanttentiivisessa muodossa saattaa täyttyä jopa kaikki yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireet, mutta pääasiallisesti haasteita on enemmän tarkkaavuuden kanssa. Vastaavasti yliaktiivis-impulsiivisessa muodossa toisinpäin. Yhdistetyssä muodossa haasteita on molempien kategorioiden oireiden kanssa eikä painottuneesti toisen kategorian oireiden kanssa.

Oireet voidaan jakaa tarkkaavuuden haasteisiin ja hyperaktiiviseen ja impulsiiviseen käyttäytymiseen: +IlmenemismuotoICD-10 mukaiset oireetTarkkaamattomuusUsein kyvytön keskittymään tarkasti yksityiskohtiin tai tekee huolimattomia virheitä läksyissä, töissä tai muussa aktiviteetissa Usein ongelmia keskittymiskyvyn säilyttämisessä leikeissä tai tehtävissä Usein ei tunnu kuuntelevan puhuttaessa Usein ei seuraa ohjeita eikä kykene saattamaan loppuun läksyjä, koulutehtäviä tai töitä työpaikalla (esim. keskittyminen herpaantuu, "eksyy sivuraiteille") Tehtävien ja toimien organisointi on usein vaikeaa Välttelee usein tehtäviä, jotka vaativat pitkää keskittymiskykyä Hukkaa usein tarpeellisia esineitä (esim. koulumateriaaleja, kirjoja, työkaluja, avaimet, lompakko, silmälasit) Häiriintyy usein helposti ärsykkeistä Usein unohteleva arkisissa tehtävissäHyperaktiivisuus ja impulsiivisuusUsein hypistelee käsiään, heiluttelee tai tärisyttää jalkojaan tai yleisesti vaikeuksia pysyä paikoillaan Usein poistuu paikaltaan tilanteissa, joissa paikallaan istuminen on odotettua Usein juoksentelee tai kiipeilee tilanteissa, joissa se ei ole soveliasta (aikuisten tapauksessa levottomuuden tunnetta) Usein kyvytön leikkimään tai osallistumaan rauhalliseen toimintaan hiljaisesti On usein ”menossa”, tunne kuin "sisällä olisi moottori" Usein ylenmääräistä puheliaisuutta Usein vastaa kysymykseen ennakkoon Usein vaikeuksia odottaa vuoroaan Usein keskeyttää tai häiritsee muita (esim. kesken keskustelujen, pelien)

Haasteet oppimisessa ja sen vaikutukset opiskelu- ja työelämään Oppimis- ja keskittymisvaikeudet kuuluvat ADHD:n keskeisimpiin oireisiin. Keskittymisvaikeudet haittaavat usein opiskelua. ADHD-oireisen opiskelijan tarkkaavaisuus saattaa kohdistua oppimisen sijaan epäolennaisiin asioihin kuten mitä vaikka luokassa tai omissa mielikuvissa tapahtuu. Tietojen ja taitojen oppiminen saattaa vaatia moninkertaisesti aikaa neurologisesti tyypillisiin verrattuna. Useimmat alisuoriutuvat opinnoissaan suhteessa älykkyyteensä, vaikka osa pystyykin kompensoimaan tarkkaavuuden ongelmia. Opintojen keskeyttäminen tai venyminen on hyvin tyypillistä, ja univaje, stressi ja masennus lisäävät oireita. Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan vain 20 prosenttia kolmikymmenvuotiaista ADHD-henkilöistä oli suorittanut ylioppilastutkinnon verrokkiryhmän prosenttiosuuden ollessa lähes 70Katarina Michelsson: Elämä ei aina ole helppoa mutta nautin joka hetkestä.” AD/HD - Seurantatutkimus 30-vuoden ikään asti. ADHD-lehti 4/2006. Sivu 16. http://www.adhd-liitto.fi/sites/default/files/adhd4_2006sosiaaliturva.pdf .

Keskittymisen säätelyn vaikeudet, työmuistin häiriöt sekä arjen hallintaa heikentävät organisointi- ja oman toiminnan ohjaamisen vaikeudet aiheuttavat usein huomattavaa haittaa ADHD-henkilöillä. ADHD onkin yhteydessä heikompaan suoriutumiseen työelämässä ja WHO:n laatima kartoitus on osoittanut, että ilman hoitoa jäävillä ADHD-oireisilla on valtaväestöä merkittävästi suurempi riski joutua työttömäksi.Työpiste-verkkolehti 22.5.2012, viitattu 5.7.2013

Sosiaaliset suhteet ADHD:n liitännäisoireisiin saattaa kuulua vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa ja epäonnistuminen ihmissuhteiden luomisessa. Varsinkaan lapsuusiällä ADHD-henkilöt eivät välttämättä impulsiivisuutensa takia osaa reagoida ikätasoonsa sopivalla tavalla. Tarkkaavuuden haasteiden vuoksi henkilöltä voi myös jäädä kokonaan huomaamatta selkeitä sosiaalisia vihjeitä, muiden tunnetiloja tai ilmeitä. Lisäksi he saattavat tulla harkitsematta sanoneeksi mieleen juolahtavia asioita. Nämä johtavat helposti ristiriitoihin ja muihin ongelmiin ystävyyssuhteissa, ja lapsi saattaa epäoikeutetusti saada laiskan, ilkeän tai tyhmän leiman.

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö- eli ADHD-oireisilla impulsiivisuus ja ylivilkkaus saavat heidät usein reagoimaan voimakkaasti toisten tekemisiin ja sanomisiin. Tästä seuraa helposti riitatilanteita ja ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Hyperaktiivisuuteen ja impulsiivisuuteen taipuvaisilla ADHD-henkilöillä on korkeampi riski aggressiiviseen käyttäytymiseen ja muiden ihmisten lähestymiseen sopimattoman tunkeutuvalla tavalla.

Häiriön inattentiivisen tyypin osalta vaikeudet ikätovereiden kanssa korostuvat etenkin esikoulu- ja kouluiässä, kun lapsi ei ymmärrä ohjeita eikä seuraa tapahtumia samalla tavalla kuin muut, eikä huomaa koska on hänen vuoronsa, tai reagoi liian myöhään tai väärällä tavalla. Tällöin hän joutuu ryhmässään helposti naurunalaiseksi. Varsinkin inattentiivisessa ADHD:ssä saattaa esiintyä myös sosiaalista passiivisuutta ja vetäytymistä ystävyyssuhteista. Tämä voi johtaa hitauteen ystävyyssuhteiden luomisessa, mikä saattaa vastata autistiseen triadiin kuuluvia sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia.Anu Vallinkoski: Vää­ri­nym­mär­ret­ty ADHD. Yliopisto-lehti 16/2006. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/vaarinymmarretty-adhd#.V8WmApxbN7Y.facebook

Oirekuvan muuttuminen aikuisiällä Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liitettyjä oireita on kuvattu diagnostisissa arviointimenetelmissä usein oireina, jotka ovat tyypillisiä lapsuus- ja nuoruusiässä. Osa oireista vähenee tai lievittyy tyypillisesti iän myötä, mutta niitä jää eri arvioiden mukaan 50–70 prosentille aikuisista. Oman toiminnan suunnitteluun, aloittamiseen ja organisointiin liittyvät vaikeudet usein jopa korostuvat aikuisena vaikeuttaen muun muassa työssä selviytymistä. Lisäksi ikääntyminen ja naisilla vaihdevuodet lisäävät jälleen oirehtimista.Elina Sihvola: Aikuisiän adhd:n diagnostiikka.

Aikuisena oirekuva myös yleensä muuttuu jonkin verran. ADHD:hen liittyvä levoton olo purkautuu lapsilla usein yliaktiivisuutena, mutta aikuiset ovat usein oppineet kätkemään levottomuutensa ja vilkkautensa. Aikuiset käyttävät myös tyypillisesti lapsuudesta ja nuoruudesta poikkeavia keinoja levottomuutensa hallinnassa. Aikuisuuteen liittyvä velvollisuuksien tiedostaminen ja opitut selviytymiskeinot saattavat johtaa myös siihen, että oirekuva ei näy selvästi ulospäin, vaikka se aiheuttaakin yksilölle suurta toiminnallista haittaa. Myös korkea älykkyys voi toimia kompensoivana tekijänä, jolloin ADHD:tä on vaikea huomata ulkoa päin.

Riskikäyttäytyminen

ADHD lisää riskiä riippuvuutta aiheuttavaan käyttäytymiseen, kuten liialliseen työntekoon, shoppailuun, uhkapelien pelaamiseen, syömiseen tai päihteiden käyttöön. Monella päihteiden väärinkäyttäjällä on diagnosoimaton ADHD.Anna Bratt Fynd löser gåtan adhd 8.9.2009/ 9.9.2009

ADHD:hen liittyvä impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus lisäävät joillakin henkilöillä taipumusta väkivaltaiseen ja muuhun rikolliseen toimintaan. ADHD onkin erittäin yleinen vankien keskuudessa; lähes puolella Suomen vangeista on arvioitu olevan ADHD. Jokela Markus (2006) Perimä ja ympäristö antisosiaalisuuden kehityksessä. Teoksessa Honkatukia, Päivi & Kivivuori, Janne (toim.) (2006) Nuorisorikollisuus - Määrä, syyt ja kontrolli. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 66. Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 33. ISSN 0357-0126

Liitännäisoireet ja rinnakkaissairaudet

Unettomuutta ja päiväaikaista väsymyksen tunnetta esiintyy liitännäisoireina 70 prosentilla potilaista, ja nämä myös puolestaan pahentavat ADHD-oireita. Säännöllisen unirytmin pitäminen on usein hankalaa.

ADHD-oireisilla on muuta väestöä useammin muitakin neurologisia oireita, kuten levottomat jalat -oireyhtymää ja Aspergerin oireyhtymää. Lukihäiriöt ja muut oppimisvaikeudet ovat myös yleisempiä. Myös mielenterveydelliset ongelmat kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä. Masennus johtuu usein oireiden aiheuttamista epäonnistumisista opiskelussa tai työelämässä, joten se saattaa parantua samalla kun ADHD:tä ryhdytään hoitamaan.

ADHD:n ilmeneminen eri sukupuolilla